Apuväline-tapahtuman blogi

17. syyskuuta 2017 16.00

Omaishoidon tukipalveluiden yhdenvertaisuus huomioitava myös digitalisaatiossa

Omaishoidossa on monia erilaisia sävyjä, kuten elämässäkin. Omaishoitajat elävät hetki hetkeltä hoidettavan rinnalla ja osa huolehtii myös työssäkäynnin ohella läheisestään. Omaishoitajissa on kaikenikäisiä, naisia ja miehiä, jopa nuoria alle 18-vuotiaita. He hoitavat vanhempiaan, lapsiaan, puolisoaan tai muuta omaistaan tai läheistään. Omaishoitajan arki on usein raskasta ja hoiva ympärivuorokautista. Arkea voidaan helpottaa esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä, jotka varmistavat omaishoitajan ja -hoidettavan turvallisen arjen ja jaksamisen.

Digitalisaatio on kokonaisvaltainen ilmiö, jota ei omaishoidossakaan pääse pakoon. Eikä ole syytäkään. Digitalisaatio tuo mukanaan paljon hyvää – sähköisten palvelujen ja apuvälineiden kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Omaishoitoperheille on tarjottava riittävästi tukea ja neuvontaa uusien välineiden käyttöön.

Omaishoito yhdistää – lähellä ja virtuaalisesti

Parhaimmillaan yhteydenpito viranomaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa helpottuu ja monipuolistuu. Asioiden hoitamisesta voi aidosti tulla ajasta ja paikasta riippumatonta, ja päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee. Kanta.fi -palvelut ja etälääkäriyhteydet tuovat palveluja kotiin. Lähitulevaisuudessa yhä useammat laitteet tavallisten ihmisten kodeissa liitetään verkkoon. Myös apuvälineitä voidaan ohjata tableteilta, joista haluttua tietoa välittyy terveydenhuollon ammattilaisille.

Työssäkäyviä omaishoitajia on tutkimuksen (Kauppinen & Silfver-Kuhalampi 2015*) mukaan jopa 700 000. Huoli läheisen voinnista kantaa satojenkin kilometrien päähän. Digitalisaatio tuo turvaa etäomaishoitoon. Kun läheiseen voi pitää yhteyttä kuvayhteyden kera tai hänen liikkeitään voi sovitusti seurata virtuaalisesti, reaaliaikainen tieto läheisen pärjäämisestä helpottaa.

Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia saada vertaistukea ei pidä myöskään väheksyä. Omaishoitajat verkostoituvat yhä ahkerammin esimerkiksi Facebook-ryhmissä, joissa voi jakaa yhteistä huolta ja saada tukea erilaisiin elämänvaiheisiin. Verkko avaa myös reittejä rentoutumiseen ja vaikka elokuvahetkeen.

Omaishoidon monet kasvot tutuiksi

On tärkeää, että omaishoidon tukipalvelut uudistuvat digitalisaation rinnalla. On huolehdittava, että palvelujen yhdenvertaisuus säilyy digimaailmassa. Fakta on, että suuri osa Suomen omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita ja yli 80-vuotiaiden omaishoitajien määrä kasvaa edelleen. On tuettava heitä, joille sähköinen asiointi tai uudet työkalut eivät ole arkipäivää. Kaikilla ei ole käytössään sähköisten palveluiden edellyttämiä laitteita, osalla ei ole taitoja hyödyntää niitä. Sähköisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä on huomioitava kaikenikäiset ja -taitoiset käyttäjät.

Omaishoito yhdistää paitsi yksilöitä ja perheitä myös järjestöjä. Suomessa arvioidaan olevan 350 000 omaishoitajaa, joista 44 000 on omaishoidon tuen piirissä ja 12 000 Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäseniä. Liiton jäsenet saavat säännöllisesti omaishoitoon liittyvää tietoa Lähellä-lehden kautta. Tavoitteena on kuitenkin jakaa tietoa tuen mahdollisuuksista kaikille omaishoitajille, myös ei-jäsenille. Tietoa välitetään esimerkiksi Suomen omaishoidon verkoston 15 jäsenjärjestön viestinnällisellä yhteistyöllä.

On tärkeää turvata niin sote-uudistuksen tuoman myllerryksen kuin digitalisoituvien palvelumallien ja jatkuvasti kehittyvien apuvälineiden keskellä riittävä tieto ja tuki omaishoitajille ja -hoidettaville. Omaishoidon monet kasvot saadaan näkyviin yhdessä tekemällä.

Marja Tuomi kuvaaja Juha Tuomi 

Marja Tuomi
toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Marja Tuomi puhuu la 11.11. klo 10 Apuväline-tapahtuman ohjelmalavalla omaishoidon monimuotoisuudesta.

* Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen
Toim. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:12.

 


Apuväline 2019 Blogi

Näkövammaisten liiton tervetulosanat
Sari Kokko, järjestöjohtaja, Näkövammaisten liitto

Apuvälineet ja yhdenvertaisuus
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto, avajaispuhe

Ratkaise ja unelmoi!
Milla Ilonen hankepäällikkö Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018–2020)

Savu Rökmanin sarjakuvablogi: Mitä osallisuus tarkoittaa?
Savu Rökman, kokemusasiantuntija

Pyöräilystä tukea kuntoutukseen
Antti Tulasaloa, toimintavälineneuvoja, Malike-toiminta, Kehitysvammaisten tukiliitto

Apuvälineen käyttäjän tule-terveys – Tuetaanko sitä?
Maarit Honkasola, TuleApu-hanke, Invalidiliitto

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen
Minna Kilpeläinen, HIPPA, Metropolia

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla
Juha Happonen

"Hei, se oli mahtava golfkierros"
Piia Tarnanen projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE