Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
24. lokakuuta 2017 10.00

Fysioterapeuttina koulussa – tukea oppilaille yksilöllisesti ja ryhmässä

Koulun käytävillä on vielä rauhallista, mutta virkuimmat oppilaat odottavat jo päivän alkamista luokan edessä. Oma päiväni alkaa käytäväkeskustelulla alakoulun oppilaan kanssa. Saan tuoreet tiedot Kalpan edellisiltaisesta kotipelistä ja kuulenpa samalla seuraavan vastustajankin.

Työssäni koulun fysioterapeuttina pääsen osallistumaan oppilaiden kouluarkeen kokonaisvaltaisesti, hyödyntämään kouluympäristöä ja oppilaiden arjen välineitä terapiassa. Myös yhteistyö opettajien ja hoitohenkilökunnan kanssa on sujuvaa. Koulupäivään sisältyvä kuntoutus edistää oppilaan oppimista. Koen, että työstäni hyötyvät oppilaan lisäksi myös muut koulun arjessa toimivat ammattilaiset.

Aikaa yksilöllisesti

Saunan lämmetessä suunnistan koulun altaalle innokkaan uimarin kanssa. Uintivalmistelujen lomassa keskustelemme oppilaan ja avustajan kanssa, miten seisomisharjoitukset ovat toteutuneet ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Sovin käyväni iltapäivän oppitunnilla tarkastamassa seisomatelineen säädöt ja oppilaan seisoma-asennon.

Aloitamme alakoulun oppilaan kanssa fysioterapian tutuilla harjoituksilla portaissa, jonka jälkeen siirrymme vielä kuntosalille. Fysioterapia päättyy kilpaillen kumman vatsa kurnii kovempaa.

Yksi oppilas - monta toimijaa - yhteiset tavoitteet

Tuleviin HOJKS-keskusteluihin on fysioterapeutinkin valmistauduttava, joten lounasta sulatellessa täytän toimintakykykuvauksia alakoulun oppilaista. Laadimme moniammatillisesti jokaiselle oppilaalle toimintakykykuvauksen, joka kuvaa oppilaan toimintaa koulupäivän aikana niin arjen asioissa kuin oppimisessakin. Vahvuuslähtöisesti tietenkin.

Toimintakykykuvaus antaa tukevaa pohjaa, kun laadimme yhdessä oppilaan HOJKSin keskeiset tavoitteet. Nämä tavoitteet ohjaavat moniammatillisen opetus-, kuntoutus- ja ohjaushenkilöstön työskentelyä oppilaan kanssa.

Ryhmä vahvistaa osallisuutta

Iltapäivällä yläkoulun tyttöjen liikunnallinen pienryhmä kokoontuu hiljalleen joogatunnille. Toiveissa on löytää yhteinen rauhoittumisen hetki keskellä päivää ja vahvistaa kehollista tietoisuutta. Takarivin tytöt purskahtavat nauruun, kun katseet kohtaavat haastavimmassa liikkeessä. Kestää hetki, kunnes keskittyminen jälleen onnistuu ja pääsemme jatkamaan harjoituksia.

Tytöt ehdottavat seuraavalle kerralle hikisempää lajia. Kehonpainoharjoittelu kuulostaa heistä mielenkiintoiselta ja uudelta. Suunnittelemme siis “hikitreenin” oman kehon voimin.

Joogatuokion lopuksi ryhmän yksi oppilaista kysyy, suunnittelisinko myöhemmin hänen kanssaan lukujärjestystä, johon koostettaisiin suunnitelma viikon liikkumisista. Edellisen päivän terveystiedon tunnilla käymämme keskustelu säännöllisen liikkumisen merkityksestä on ilmeisesti jäänyt mieleen. Hienoa!

Kuntoutumista oppitunneillakin

Iltapäivällä on edessä alakoululaisten liikuntatunti: Kaunis syyssää ja suunnistusta. Alkulämmittelyjen jälkeen muodostetaan suunnistusryhmät ja pääsemme porukalla tutustumaan koulun lähiympäristöön. Pyörätuolilla liikkuvien oppilaiden kanssa tuntia on ennakoitu vaihtamalla manuaalipyörätuolit sähköpyörätuoleihin ja suunnistuksen lomassa pääsemme harjoittelemaan ympäristönhallintaa.

Rastit löytyvät yksi kerrallaan ja rastitehtävillä haastetaan niin oppilaat kuin avustajatkin. Löydätkö maahan varisseen lehden, joka myös Kanadan lippua koristaa? Poimi maasta omaa ikääsi vastaava määrä pihlajanmarjoja. Löydätkö parkkipaikalta auton, jonka rekisterikilvessä on kolme samaa numeroa? Kuka voittaa tänä vuonna SM-liigan? Kalpan kannattajien joukossa oman tuulitakin alla sykkii vielä hiljaa Pata-sydän.

Karoliina_Vaisanen Valteri

Karoliina Väisänen
fysioterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lasten ja nuorten oppimista, koulunkäyntiä ja osallistumisen mahdollisuuksia heidän omassa oppimisympäristössään. Tarjoamme monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Lue lisää meistä kotisivuiltamme, valteri.fi

VALTERI APUVÄLINEMESSUILLA JA LIIKUNTAMAASSA

  • Apuvälinemessut, Ohjelmalava A2
    • To 9.11. klo 12.30 Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen ja oppimisen näkökulmasta / fysioterapeutti Karoliina Väisänen ja erityisluokanopettaja Liisa Pentikäinen
    • Pe 10.11. klo 11.30 Miten järjestää erilaiset oppijat huomioiva liikuntatunti opetussuunnitelman hengessä / fysioterapeutti Henni Huttunen ja liikunnan lehtori Elisa Raivio
  • Apuvälinemessut, osasto 929
      • Valteri Puodin suositut julkaisut ja oppimateriaalit sekä erilaiset arvioinnit (mm. tietokoneen käytön arviointi ja kommunikoinnin arviointi). Uutuutena tabletilla / tietokoneella käytettävä AACi-kommunikointikansio.
  • Liikuntamaa osasto 10, Esteetön leikkipiha, sen uudenlaiset leikkivälineet ja monipuoliset kuntoutusharjoitteet.


12. lokakuuta 2017 17.30

Saavutettavia palveluita, kiitos!

Tämä vuosi on täyttynyt erilaisista tapahtumista, joiden nimessä on koreillut saavutettavuus joko liitettynä digitaalisiin palveluihin, verkkosivustoihin tai sovelluksiin. Voidaan puhua saavutettavuus-pöhinästä.

Pöhinän on saanut aikaan viime joulukuussa voimaan tullut EU:n saavutettavuusdirektiivi. Se edellyttää, että julkisen puolen verkkopalvelut ja myös mobiilisovellukset ovat saavutettavia. Kello tikittää. Siirtymäajat eivät ole kovin pitkiä: Ennen 23.9.2018 julkaistut sivustot on oltava saavutettavia syyskuussa 2020 ja 23.9.2018 jälkeen julkaistavien verkkosivustojen on oltava kunnossa jo syyskuussa 2019. Mobiilisovelluksilla on aikaa kesäkuuhun 2021.

Saavutettavuuden ammattilaiset kiertävät seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja foorumeissa kertomassa saavutettavuudesta. Miksi? Eikö saavutettavuus oikeastaan ole kuitenkin maailman luonnollisin asia: palvelu on kaikkien palvelun kohderyhmään kuuluvien käytettävissä. Se on käytettävissä vaikka henkilöllä olisi hitaat nettiyhteydet, vanhempaa mallia oleva tietokone, huono näkö, ei lainkaan yläraajoja, kielellisiä ongelmia tai vapisevat kädet. Tai punainen tukka.

Selkeyttä ja standardeja

Saavutettavuus ei ole mikään ihmeellinen asia. Periaatteessa se on teknisten standardien noudattamista ja helppokäyttöisyyden huomioimista. Kiteytysti voisi sanoa, että toimiva digitaalinen palvelu koostuu standardin mukaisesti toteutetusta tekniikasta, selkeästä rakenteesta, harkitusta väri- ja kuvamaailmasta, selkeästä kielestä ja ehyistä palvelupoluista. Ja maltillisesta toteutuksesta: Niin houkuttelevaa kun onkin toteuttaa sivustoja aina uusimman tekniikan avulla, kannattaa muistaa, että kotipöydiltä löytyy yleensä aina muutaman vuoden vanhat apuvälineet, jotka eivät aina välttämättä toimi viimeisimpien teknisten virtausten kanssa.

Standardien ja yleisesti käytettyjen toimintatapojen noudattaminen on tärkeää. Erilaiset apuvälineet tarvitsevat sovittuja rajapintoja, jotta ne voivat tulkita käyttäjälleen sovellusten tai sivustojen elementtejä. Jos on ongelmia esimerkiksi kognitiivisissa kyvyissä, tarvitsee sovittuja tapoja, sovittuja toimintamalleja ja selkeitä ohjeita, jotta selviäisi itsenäisesti sähköisten palveluiden käytössä.

Inhimillisiä tekijöitä

Vaikka verkkosivut tai mobiilisovellukset olisi tehty saavutettavuusohjeistusten mukaisesti, niiden käyttö onnistuu vain, jos kunkin henkilön yksilölliset tarpeet on huomioitu apuvälineitä valittaessa ja hän on saanut niiden käyttöön riittävästi koulutusta.

Huolehditaan siitä, että tehdään saavutettavia palveluita, mutta muistetaan myös huolehtia heistä, jotka jäävät vielä verkkopalveluiden ulkopuolelle kaikesta hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta huolimatta. Ei unohdeta sitä, että aina jää jäljelle tarve henkilökohtaiselle palvelulle.

Tervetuloa kuulolle

Saavutettavuus on esillä myös Apuvälinemessujen sinisellä ohjelmalavalla torstaina 9.11.2017 kello 13. Tervetuloa kuuntelemaan Annanpuran Kimmo Sääskilahden puheenvuoroa!

Virpi Jylhä

Virpi Jylhä on saavutettavuuden asiantuntijana Näkövammaisten liitossa. Omien sanojensa mukaan hän on vaikeasti heikkonäköisenä joutunut tarkastelemaan saavutettavuutta hyvinkin läheltä.


3. lokakuuta 2017 14.40

Miten ikäteknologia laajaan käyttöön? - Kokemuksia ja oppeja Suomesta ja Japanista

VTT seminaarikuvaVäestön ikääntyminen on globaali ilmiö, johon erityisesti Japani ja Suomi joutuvat lähivuosikymmeninä sopeutumaan. Useissa muissakin maissa etsitään sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä keinoja turvata ikääntyvien aktiivinen ja turvallinen arki ja laadukkaat hoivapalvelut. Vuonna 2015 käynnistyneessä Meaningful Technology for Seniors (METESE) -hankkeessa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja japanilainen tutkimuslaitos AIST ovat selvittäneet ICT- ja robotiikkateknologian mahdollisuuksia sekä käyttöönottoa kotona-asumisen ja hoivan tueksi.

METESE-hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan useita erilaisia hoivateknologioita: terapiahyljerobottia, etäyhteysrobottia, tabletilla toimivaa muistelusovellusta, syvyyskameramonitorointia ja lääkejakelurobottia. Näitä yhdistää ikäihmisten elämänlaadun paraneminen sosiaalista vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta lisäämällä sekä hoitotyön laadun paraneminen. Tällä on merkitystä: esimerkiksi kotona asuvien vanhusten kokema yksinäisyys ja turvattomuus edistävät ympärivuorokautiseen hoitoon hakeutumista. Jos teknologialla – muiden palvelujen kehittämisen ohessa – pystytään tukemaan kotihoidon asiakkaiden sosiaalisia kontakteja ja turvallisuuden tunnetta, parinkin vuosittaisen sairaalapäivän vähentymisestä seuraa miljoonasäästöt (ks. Lumio 2015).

Kenttäkokeiluissa olemme havainneet, että ICT- ja robotiikkateknologia kiinnostaa ikäihmisiä ja hoitajia. Joskus käy jopa niin, että ennalta negatiivisesti teknologiaan suhtautuneet muuttavat mieltään, kun saavat itse kokeilla laitteita ja nähdä niiden positiiviset vaikutukset käytännössä. Paro-hyljerobotti lisää muistisairaiden sosiaalista aktiivisuutta ja lievittää masennusta, minkä hoitajat kokevat tärkeäksi. Evondos-lääkejakelurobotti taas varmistaa lääkkeen oikea-aikaisen annostelun, mikä on kliinisesti merkittävää sairauksien hoidossa.

Hoivateknologian laajempaan integrointiin ikäihmisten palvelujärjestelmään liittyy kuitenkin vielä monta haastetta. Osin kiinnostavat, potentiaalisesti vaikuttavat teknologiat (kuten kotona asumista auttava palvelurobotti) ovat edelleen epäkypsiä tai niitä on tarjolla vain ”raakana” teknologiana, ei ongelmaa ratkaisevana palveluna teknisine tukineen, koulutuksineen ja huoltoineen. Nyt jo kypsistä palveluista ei tiedetä, tai niiden vaikuttavuutta ei tunneta tai ole pystytty osoittamaan riittävällä painoarvolla hankintapäätöksen helpottamiseksi. Käytännön ongelma voi olla myös hoitajien kiire tai negatiiviset asenteet, jotka usein liittyvät epäilyyn työpaikkojen menetyksestä tai silkkaan muutosväsymykseen. Japanissakin, jossa on panostettu vahvasti robotiikan kehittämiseen mm. hoitajien fyysisen työn ja vanhusten liikkumisen avuksi, ja taloudellisesti tuetaan robottien käyttöönottoa hoivakodeissa, teknologia integroituu osaksi arkea kovin hitaasti. Taustalla on myös kulttuurisia seikkoja: eräässä vertailututkimuksessamme teimme havainnon, että japanilaiset toivovat kotihoitoa pääasiassa puolisoltaan, kun suomalaiset luottavat ammattihoitajien apuun.

METESE-hankkeen järjestämässä seminaarissa Apuvälinemessuilla 2017 pohditaan näitä haasteita ja keinoja tukea ikäteknologian laajamittaista käyttöönottoa aktiivisen ja turvallisen ikääntymisen hyväksi. Esittelemme myös Japanin hoivapalvelujärjestelmää haasteineen ja ratkaisuineen sekä hoivarobotiikan markkinatilannetta.

Tervetuloa Meaningful Technologies for Seniors –seminaariin Apuvälinemessuille pe 10.11.2017 klo 9-12!

Marketta_Niemela

Marketta Niemelä

VTT:n erikoistutkija (FT)
Marketta Niemelä tutkii ikäteknologian ja palvelurobotiikan käyttöönottoa mm. hoivapalveluissa.

Tutustu seminaarin ohjelmaan: https://www.apuvaline.info/--Meaningful_technologies_for_seniors--/sivu.tmpl?sivu_id=8798
Ilmoittaudu mukaan, tilaisuus on maksuton: https://www.lyyti.fi/reg/meaningful_technologies 

Yhteistyössä: Attendo Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Allikko Oy, Evondos Oy, Robokeskus Oy, Oppifi Oy, Probot Oy, Robomaa Oy

Lähde: Lumio, Jarkko (2015). Laitoksesta kotiin – syntyikö säästöjä? Ikäihmisten palveluiden muutosten kustannusvaikutukset Tampereella. Sitran selvityksiä 94.


2. lokakuuta 2017 18.40

Apuvälineiden kehitystyössä käyttäjien kokemus on ykkönen

Digitalisaatio, big data, 3D-tulostus ja robotiikka muovaavat jo nyt arkeamme ja sitä, millaista elämää pystymme elämään apuvälineiden avulla. Huipputeknologia on kuitenkin vain jäävuoren huippu, kun tavoitellaan itsenäistä ja laadukasta elämää normaalissa arjessa. Siksi uskomme, että käyttäjän oma kokemus elämänlaadun parantumisesta on apuvälineratkaisussa tärkein vaikuttavuuden mittari.

Terveysteknologia kehittyy valtavaa vauhtia ja luo uudenlaisia mahdollisuuksia itsenäiseen ja laadukkaaseen elämään toimintakyvyn heikentyessä. Apuvälineiden tuotekehityksen ansiosta tarjolla paljon aiempaa monipuolisempia välineitä, joissa hyödynnetään esimerkiksi robotiikkaa ja mikroprosessoriohjausta. Big datan käyttö vaikuttavuuden mittaamisessa ja tuotekehityksessä on konsernissamme jo arkipäivää, ja valmistusprosessien kustannustehokkuutta ja nopeutta voidaan lisätä uusilla skannaus- ja 3D-tekniikoilla.

Tuoteuutuudet luodaan meillä Ottobockilla tiimityönä tutkijoiden, tuotekehittäjien, terveydenhuollon ammattilaisten ja käyttäjien kanssa. Lopullinen versio ei synny tuotekehittäjän tietokoneen näytöllä tai testilaboratoriossa, vaan vasta käyttäjätestausvaiheen perusteella tehtävien korjausten jälkeen. Juuri käyttäjät havaitsevat yleensä asioita, jotka johtavat innovaatioihin ja suuriin parannuksiin arjen tilanteissa. Käyttäjän kokeman hyödyn ja hänen elämänlaatunsa tulisi olla vaikuttavuuden tärkeimmät mittarit kaikessa apuvälineiden kehittämisessä.

Valinnanvapaus mahdollistaa yksilölliset ratkaisut

Uusin teknologia on usein kallista. Nopean kehityksen myötä myös teknologian ja komponenttien hinnat laskevat ja uudenlaisten apuvälineiden käyttö yleistyy. Kun premium-ratkaisuihin kehitetään uudempaa teknologiaa, siirtyy aiemmin käytetty teknologia perusmalleihin, aivan kuten vaikkapa autoteollisuudessa.

Apuvälineratkaisuja mietittäessä pelkkä hankintahinnan tarkastelu ei riitä, vaan hintaa olisi tärkeää tarkastella kustannuksia laajemmasta näkökulmasta. Apuväline voi vähentää henkilön muiden tukipalvelujen, kuten kotihoidon tuen, uudelleenkouluttautumisen, sairaseläkkeen tai hoidon kustannuksia. Hankintahinnaltaan kallis apuväline voi olla kokonaiskustannuksia laskeva ratkaisu.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen parempi läpinäkyvyys ja hallinta sekä toiminnassa että kustannuksissa.

Apuvälinealan toimijoiden ja asiakkaiden näkökulmasta paras vaihtoehto on, että valinnanvapaus toteutuu myös apuvälineiden hankinnassa. Jos asiakas voi itse vaikuttaa hoitopaikan valintaan, valintakriteerinä on loppukäyttäjän paras mahdollinen toimintakyky ja tuloksena aidosti yksilöllinen ratkaisu asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Leskela_Sasu_Respecta 

Sasu Leskelä
Head of MedicalCare, Ottobock Greater Nordic Region

 

Respecta tarjoaa palveluita ja apuvälineitä, jotka auttavat ihmisiä säilyttämään ja ylläpitämään liikunta- ja toimintakykyä sekä itsenäisyyttä. Respecta on Suomen johtava apuvälinealan toimija, jolla on 14 omaa klinikkaa sekä vastaanotot yli 70 sairaalassa, terveyskeskuksessa ja kuntoutuslaitoksessa ympäri Suomen. Meillä on noin 200 työntekijää ja liikevaihtomme on noin 35 miljoonaa euroa. Respecta on osa Ottobock HealthCaren globaalia klinikka- ja palveluverkostoa. Ottobock Group työllistää 7 600 työntekijää yli 50 maassa. Saksalaisen perheyhtiön liikevaihto on noin 1,03 miljardia.

 

Respecta on mukana Apuväline 2017 –tapahtumassa osastolla 112. Heidän asiantuntijapuheenvuorojaan on kuultavissa tapahtuman ohjelmalavoilla:

To 11.00 Mahdollisuus liikkua – erikoisohjaus sähköpyörätuoleissa, Petteri Niinikoski, Respecta Oy
To 12.30 Vakautta, vapautta ja laadukasta elämää – mikroprosessoriohjatut proteesipolvinivelet, Janne Isokangas, Respecta Oy
Pe 10.30 Lämpökuvantaminen osaksi diabeetikon jalkojenhoidon seurantaa, Rami Luttinen, Thermidas Oy ja Ville Nivala, Respecta Oy

Ohjelmatiedot: www.apuvaline.info/ohjelmalavat

 


17. syyskuuta 2017 16.00

Omaishoidon tukipalveluiden yhdenvertaisuus huomioitava myös digitalisaatiossa

Omaishoidossa on monia erilaisia sävyjä, kuten elämässäkin. Omaishoitajat elävät hetki hetkeltä hoidettavan rinnalla ja osa huolehtii myös työssäkäynnin ohella läheisestään. Omaishoitajissa on kaikenikäisiä, naisia ja miehiä, jopa nuoria alle 18-vuotiaita. He hoitavat vanhempiaan, lapsiaan, puolisoaan tai muuta omaistaan tai läheistään. Omaishoitajan arki on usein raskasta ja hoiva ympärivuorokautista. Arkea voidaan helpottaa esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä, jotka varmistavat omaishoitajan ja -hoidettavan turvallisen arjen ja jaksamisen.

Digitalisaatio on kokonaisvaltainen ilmiö, jota ei omaishoidossakaan pääse pakoon. Eikä ole syytäkään. Digitalisaatio tuo mukanaan paljon hyvää – sähköisten palvelujen ja apuvälineiden kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Omaishoitoperheille on tarjottava riittävästi tukea ja neuvontaa uusien välineiden käyttöön.

Omaishoito yhdistää – lähellä ja virtuaalisesti

Parhaimmillaan yhteydenpito viranomaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa helpottuu ja monipuolistuu. Asioiden hoitamisesta voi aidosti tulla ajasta ja paikasta riippumatonta, ja päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee. Kanta.fi -palvelut ja etälääkäriyhteydet tuovat palveluja kotiin. Lähitulevaisuudessa yhä useammat laitteet tavallisten ihmisten kodeissa liitetään verkkoon. Myös apuvälineitä voidaan ohjata tableteilta, joista haluttua tietoa välittyy terveydenhuollon ammattilaisille.

Työssäkäyviä omaishoitajia on tutkimuksen (Kauppinen & Silfver-Kuhalampi 2015*) mukaan jopa 700 000. Huoli läheisen voinnista kantaa satojenkin kilometrien päähän. Digitalisaatio tuo turvaa etäomaishoitoon. Kun läheiseen voi pitää yhteyttä kuvayhteyden kera tai hänen liikkeitään voi sovitusti seurata virtuaalisesti, reaaliaikainen tieto läheisen pärjäämisestä helpottaa.

Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia saada vertaistukea ei pidä myöskään väheksyä. Omaishoitajat verkostoituvat yhä ahkerammin esimerkiksi Facebook-ryhmissä, joissa voi jakaa yhteistä huolta ja saada tukea erilaisiin elämänvaiheisiin. Verkko avaa myös reittejä rentoutumiseen ja vaikka elokuvahetkeen.

Omaishoidon monet kasvot tutuiksi

On tärkeää, että omaishoidon tukipalvelut uudistuvat digitalisaation rinnalla. On huolehdittava, että palvelujen yhdenvertaisuus säilyy digimaailmassa. Fakta on, että suuri osa Suomen omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita ja yli 80-vuotiaiden omaishoitajien määrä kasvaa edelleen. On tuettava heitä, joille sähköinen asiointi tai uudet työkalut eivät ole arkipäivää. Kaikilla ei ole käytössään sähköisten palveluiden edellyttämiä laitteita, osalla ei ole taitoja hyödyntää niitä. Sähköisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä on huomioitava kaikenikäiset ja -taitoiset käyttäjät.

Omaishoito yhdistää paitsi yksilöitä ja perheitä myös järjestöjä. Suomessa arvioidaan olevan 350 000 omaishoitajaa, joista 44 000 on omaishoidon tuen piirissä ja 12 000 Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäseniä. Liiton jäsenet saavat säännöllisesti omaishoitoon liittyvää tietoa Lähellä-lehden kautta. Tavoitteena on kuitenkin jakaa tietoa tuen mahdollisuuksista kaikille omaishoitajille, myös ei-jäsenille. Tietoa välitetään esimerkiksi Suomen omaishoidon verkoston 15 jäsenjärjestön viestinnällisellä yhteistyöllä.

On tärkeää turvata niin sote-uudistuksen tuoman myllerryksen kuin digitalisoituvien palvelumallien ja jatkuvasti kehittyvien apuvälineiden keskellä riittävä tieto ja tuki omaishoitajille ja -hoidettaville. Omaishoidon monet kasvot saadaan näkyviin yhdessä tekemällä.

Marja Tuomi kuvaaja Juha Tuomi 

Marja Tuomi
toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Marja Tuomi puhuu la 11.11. klo 10 Apuväline-tapahtuman ohjelmalavalla omaishoidon monimuotoisuudesta.

* Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen
Toim. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:12.

 


Tutustu tapahtuman ohjelmaan >>

Mukana olevat näytteilleasettajat >>

Apuväline 2017 Blogi

Fysioterapeuttina koulussa - tukea oppilaille yksilöllisesti ja ryhmässä
Karoliina Väisänen fysioterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Saavutettavia palveluita, kiitos
Virpi Jylhä, saavutettavuuden asiantuntija, Näkövammaisten liitto

Miten ikäteknologia laajaan käyttöön - Kokemuksia ja oppeja Suomesta ja Japanista
Marketta Niemelä, erikoistutkija (FT), VTT

Apuvälineiden kehitystyössä käyttäjien kokemus on ykkönen
Sasu Leskelä, Head of MedicalCare, Ottobock Greater Nordic Region

Omaishoidon tukipalveluiden yhdenvertaisuus huomioitava myös digitalisaatiossa
Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, Omaishoitajat ja läheiset -liitto

Esteettömyys on asenne - yhdenvertaisuus luodaan yhdessä
Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto