Apuväline-tapahtuman blogi

5. marraskuuta 2015 15.43

Avajaispuhe: Marja Pihnala, Invalidiliitto ry

Hyvät kuulijat! Kaksi vuotta on vierähtänyt ja täällä taas ollaan. Tervetuloa!

Apuvälinemessuilla on tarjolla runsaasti uusinta uutta apuvälinerintamalta, kaikkina päivinä on ohjelma-areenalla mielenkiintoista toimintaa, Liikuntamaassa voi tutustua uusiin lajeihin ja liikunnan apuvälineisiin. Seminaareissakin on tarjontaa yllin kyllin. Tietoiskulavalla on lyhyitä tietoiskuja mm. roboteista apuvälineinä ja mitä apuvälineet ovat tulevaisuudessa. Tarjontaa löytyy, et voi pitkästyä.

Apuvälineitten on palveltava vammaista ihmistä kaikissa hänen tarvitsemissaan tilanteissa nopeasti ja vaivattomasti. Esim. pyörätuolin täytyy nostaa minut persoonana esiin eikä häivyttää minuuttani. Pyörätuolin on oltava turvallinen, kevyt, helposti nostettava ja ketterästi liikuteltava, joka tilanteeseen sopiva ja myös hyvännäköinen. Pyörätuoli helpottaa liikkumistani paikasta toiseen ja auttaa myös osallistumaan helpommin asioihin, jotka muuten vaatisivat suuriakin ponnisteluja. Pyörätuoli on minulle liikkumisen helpoutta ja riemua lisäävä apuväline.

Hiertämättömät ja jalkojeni muotoihin räätälöidyt tukisidokset helpottavat kävelemistäni ja ennaltaehkäisevät toimintakyvyn heikkenemistä. Olen kuullut monen valittavan huonosti istuvista tukisidoksista tai sopimattomista ortopedisista jalkineista. Huonosti tehdyt apuvälineet vammauttavat käyttäjänsä. Hyvä ammattitaito on edellytys.

Lama puree terveydenhuollossakin. Kunnat haluavat ostaa massatuotteita halvalla ja kierrättää vanhoja apuvälineitä. Tämä ei ole hyväksyttävää. Yksilöllisillä apuvälineillä on suuri merkitys vammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja arkielämään. Valitettavasti tilanne on se, etteivät Ihmiset saa riittävästi ja oikea-aikaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisia apuvälineitä ja laadukkaita apuvälinepalveluita. Euroja leikataan ja vaarana on, että apuvälineiden saatavuus vaikeutuu entisestään. Kuitenkin apuvälineiden käyttäjien määrä ja tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä. Tilanne on jo nyt haastava ja tulee säilymään sellaisena jatkossakin.

Invalidiliitossa kannamme huolta vammaisen henkilön oikeusturvasta. On nimittäin niin, että vammainen henkilö ei voi valittaa terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kielteisestä apuvälinepäätöksestä. Terveydenhuollossa ei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ja tämä vaikeuttaa asiakkaan oikeussuojaa. Invalidiliitto on vaatinut pitkään, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineratkaisuista tulee säätää laissa vammaiselle henkilölle oikeus saada kirjallinen hallintopäätös, josta on mahdollisuus valittaa. Invalidiliiton tietoon on tullut esimerkkitapauksia, joissa asiakkaan hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat puoltaneet asiakkaalle yksilöllistä apuvälinettä, mutta johtava ylilääkäri on hallinnollisella päätöksellä evännyt apuvälineen. Mikäli henkilö ei saa tarvitsemaansa erityistason apuvälinettä, hänen päivittäinen toimintakyky, liikkuminen ja osallistuminen estyy täysin. Apuvälineet mahdollistavat turvallisen ja toimintakykyisen arjen.

Apuvälineet luovat yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistumiselle ja osallisuudelle. Nämä  mahdollisuudet liittyvät myös esteettömään ympäristöön. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE muistuttaa, että esteettömyys antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden toteuttaminen edellyttää tahtoa ja ymmärrystä. On varmaa, että jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä esteettömyyttä. Väistämättä jonain päivänä askel hidastuu, aistien toiminta heikkenee ja apuvälineiden tarve lisääntyy. Esteettömyys on kaikkien asia. Kysymys on tahtotilasta, myös poliitikkojen tahdosta toteuttaa esteettömyyttä maassamme.

Arvoisat messuvieraat ja näytteilleasettajat, tervetuloa messuille! Rakennetaan yhdessä esteetön Suomi!

Marja Pihnala, toimitusjohtaja, Invalidiliitto ry

Marja Pihnala Invalidiliitto IMG_3441

 


5. marraskuuta 2015 15.38

Avajaispuhe: Reijo Juntunen, Näkövammaisten Keskusliitto

Arvoisat messuvieraat,

Apuvälineiden saatavuudessa ja myöntämisperusteissa on edelleen Suomessa alueellisia eroja. Tämä aiheuttaa välillä suurtakin eriarvoisuutta siihen, miten ja millaisia apuvälineitä näkövammaiset käyttäjät omalla alueellaan voivat saada.

Yksilöllisen tarpeen tulisi olla aina etusijalla apuvälinettä näkövammaiselle käyttäjälle myönnettäessä. Näin ei aina ole, vaan asiakkaalle pyritään tarjoamaan tuote, joka on ollut hankintahinnaltaan edullisin. Tällöin Asiakkaan tarve ja myönnetyn apuvälineen ominaisuudet eivät välttämättä kohtaa optimaalisesti.

Apuvälineitä kilpailutetaan entistä enemmän ja toisoisinkin että edelleen muistettaisiin yksilöllinen tarve apuvälineiden myöntämisessä.

Toisaalta raja apuvälineen ja nk. normaalin tuotteen välillä hämärtyy. Hyvänä esimerkkinä on uudet älypuhelimet ja niihin asennettavat apuohjelmat. Useille näkövammaisille kalliin älypuhelimen hankkiminen omalla rahalla ei ole mahdollista. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tiedetään, että käyttäjä hyötyisi älypuhelimesta apuvälineenä, mutta yhteiskunta ei tunnusta älypuhelimen olevan näkövammaisille merkittävä apuväline. Tulevaisuudessa digitaalisuus tulee murtamaan raja-aitoja perinteisten apuvälineiden ja yleisten laitteiden väliltä entistä nopeammin. Reijo Juntunen avajaispuhe

Toivoisin että apuvälineitä myöntävät tahot tunnistaisivat myös tilanteen ja suhtautuisivat avoimemmin uusiin ratkaisuihin, joista käyttäjälle olisi toiminnallista hyötyä. Tietoa ja mahdollisuuksia on paljon ja uskon, että me Näkövammaisten Keskusliitossa voimme auttaa teitä tässä apuvälineiden digitalisaatiomurroksessa.

Reijo Juntunen
Näkövammaisten Keskusliitto ry

 


3. marraskuuta 2015 14.36

Apuvälinemessut Tampereella! Oletko mukana?

IT-Lehden pääkirjoitus: Marja Pihnala, Invalidiliiton toimitusjohtaja

Minulla on unelma. Monet tuttuni ovat käyneet patikoimassa pyhiinvaellusreitin, joka päättyy Santiago de Compostelan katedraaliin Espanjassa. Vaellus on 800 kilometrin pituinen ja viimeiset 100 kilometriä soveltuvat myös henkilöille, jotka käyttävät apuvälineitä. Onko haave mahdoton? Mistä löydän itselleni hyvän pyörän ja millainen apuväline minulla pitäisi olla? Onneksi jo viidentoista vuoden ajan Suomessa on ollut mahdollisuus kokeilla erilaisia polkupyöriä, jotka on suunniteltu vammaisille henkilöille. Apuvälinemessuilla menen jututtamaan SOLIAn vertaisohjaajia. Varmasti saan hyvät vinkit oikeanlaisen pyörän tai pyörätuolin hankintaan. Hienoa on se, että voin jopa vuokrata itselleni apuvälineen tuolle matkalle SOLIAn ja Malikkeen kautta. Oikean apuvälineen valinta on yksi askel kohti unelmaa.  

Apuvälineillä on suuri merkitys vammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja arkielämään. Valitettavasti tilanne on se, etteivät Ihmiset saa riittävästi ja oikea-aikaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisia apuvälineitä ja laadukkaita apuvälinepalveluita. Euroja leikataan terveydenhuollossa. Vaarana on, että apuvälineiden saatavuus vaikeutuu entisestään. Kuitenkin apuvälineiden käyttäjien määrä ja tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tilanne on jo nyt haastava ja tulee säilymään sellaisena jatkossakin.

Ongelmia on tuottanut se, että apuvälineelle on määritetty tietty hinta ja malli. Rajoituksia on ollut myös määrässä ja siinä, miten usein voi uusia apuvälinettä. Ongelmia on myös yksilöllisen apuvälinetarpeen arvioinnissa, apuvälinepalveluiden tiedottamisessa kuin huollon toimivuudessa. Apuvälinepalveluiden luovutuskäytännöissäkin on eroja organisaatioiden ja alueiden välillä.  Osaavaa ammattihenkilöstöä ja taloudellisia resurssejakin on liian vähän.

Mielestäni suurin ongelma liittyy vammaisen henkilön apuvälinepalveluissa olevaan oikeusturvaan. Vammainen henkilö ei voi valittaa kielteisestä apuvälinepäätöksestä. Terveydenhuollossa kun ei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ja tämä vaikeuttaa asiakkaan oikeussuojaa. Invalidiliitto on pitkään nostanut esiin sen, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineratkaisuista tulee säätää laissa vammaiselle henkilölle oikeus saada kirjallinen hallintopäätös, josta on mahdollisuus valittaa. Invalidiliiton tietoon on tullut esimerkkitapauksia, joissa asiakkaan hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat puoltaneet asiakkaalle yksilöllistä apuvälinettä, mutta johtava ylilääkäri on hallinnollisella päätöksellä evännyt apuvälineen. Mikäli henkilö ei saa tarvitsemaansa erityistason apuvälinettä, hänen päivittäinen toimintakyky, liikkuminen ja osallistuminen estyy täysin. Apuvälineet mahdollistavat turvallisen ja toimintakykyisen arjen.

Apuvälineet luovat yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistumiselle ja osallisuudelle. Nämä mahdollisuudet liittyvät myös esteettömään ympäristöön. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE muistuttaa, että esteettömyys antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden toteuttaminen edellyttää tahtoa ja ymmärrystä. On varmaa, että jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä esteettömyyttä. Väistämättä jonain päivänä askel hidastuu, aistien toiminta heikkenee ja apuvälineiden tarve lisääntyy. Esteettömyys on kaikkien asia. Kysymys on tahtotilasta, myös poliitikkojen tahdosta toteuttaa esteettömyyttä maassamme. Marja Pihnala

Arvoisat messuvieraat ja näytteilleasettajat, tervetuloa messuille! Tehdään yhdessä esteetön Suomi!

Marja Pihnala
toimitusjohtaja
Invalidiliitto ry


30. lokakuuta 2015 12.54

Pistettäisiinkö pyörät pyörimään?

Kesän kynnyksellä varastoista kaivetaan esille polkupyörät ja tehdään tarvittavia pikkuhuoltoja, pumpataan renkaisiin ilmaan, tarkastetaan heijastimet ja mahdollisesti laitetaan ketjuihin vähän öljyä. Sitten kypärä päähän ja torille jäätelölle!

Pyorailykuva

Monen kevään ensimmäinen pyörälenkki käynnistyy juuri noin. Ei kuitenkaan kaikilla. Toiset meistä tarvitsevat erilaisen polkupyörän, sellaisen, jonka hankinta on sekä kallista että hankalaa. Jo noin viidentoista vuoden ajan Suomessa on ollut maailman mittapuussa ainutlaatuinen mahdollisuus kokeilla erilaisia polkupyöriä, jotka on suunniteltu vammaisille henkilöille. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA yhdessä muiden Välineet.fi-palvelun toimijoiden kanssa hankkii Suomeen välinevuokraamoihinsa erilaisia polkupyöriä, joita voi sekä kokeilla erilaisissa tapahtumissa että vuokrata omaan käyttöön.

Kokeile, innostu – ja jatka polkemista!

Omasta mielestäni hienointa tässä palvelussa on, että se on tehty käyttäjien tarpeesta, juuri sellaiseksi kuin käyttäjät itse ovat halunneet. Palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa – ja edelleen jatkuvassa kehittämisessä – ovat mukana sekä palvelun tarjoajat, käyttäjät ja alan ammattilaiset. Vuoropuhelu on tiivistä ja sillä on vain yksi tavoite: Antaa mahdollisimman monelle henkilölle mahdollisuus löytää itselle sopiva liikkumisen apuväline omaehtoiseen liikuntaan ja kuntoutukseen.

Välinevuokraamoiden polkupyörävalikoima on laaja, mikä tarkoittaa sitä, että lähestulkoon jokainen löytää kokeilujen jälkeen valikoimista itselleen soveltuvan polkupyörän. SOLIAn ja Malikkeen palvelu jatkuu vielä kokeilujen ja vuokraamotoiminnan jälkeen, sillä niiden kautta saa tietoa ja neuvoa myös oman välineen hankintaan.

Apuvälinemessuilla marraskuussa Liikuntamaassa on kokeiltavina monia erilaisia pyöriä. Paikalla ovat myös SOLIAn kokeneet vertaisohjaajat, jotka kertovat omista kokemuksistaan ja neuvovat erilaisten pyörien valinnassa. Vaikka marraskuussa ei enää ulkona pyöräilläkään, on se parasta aikaa kokeilla erilaisia pyöriä ja suunnitella seuraavan kesän mahdollista pyöräretkeä.

Voisiko sitä oikeasti lähteä pyöräretkelle…?

Perheemme on liikunnallinen ja aika spontaani. Muutama vuosi sitten poikamme täytettyä seitsemän, päätimme lähteä Ahvenanmaalle pienelle polkupyöräretkelle. Jussi, perheen isä, on pyörätuolinkäyttäjä, joka vuokrasi SOLIAn Maskun toimipisteestä itselleen käsipyörän. Tavarat pakattiin minun pyöräni sivulaukkuihin ja sitten mentiin. Saimme matkan aikana monia kysymyksiä siitä, mistä oikein on kyse, kun ”man vispar med händerna” – joka paikassa meidät otettiin avoimesti vastaan ja majoituksetkin järjestyivät suht ok. Tämän kokemuksen jälkeen voin lämpimästi suositella omien retkien suunnittelua – pistetään pyörät pyörimään!

RiikkaJuntunen


Kesäisin fillariterveisin Riikka Juntunen

Kirjoittaja on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toiminnanjohtaja, joka motivoituu omasta arjestaan ja haluaa mahdollistaa liikkumisen ja urheilun ihan jokaiselle.


30. lokakuuta 2015 12.51

Hyvä ergonomia tekee jokaisesta työpäivästä kevyempää

Kesälomien jälkeen on taas aika vaihtaa pitkät ja hartaat aamukahvit nopeasti huitaistuun kahvimukiin ja pikakaurapuuroon. On palata töiden rytmittämään arkeen kiinni.

Vaikka elämmekin teknologisen kehityksen kärkimaassa, on meilläkin vielä työpaikkoja, joissa työ ei sijoitu pelkästään virtuaalitiloihin ja näyttöpäätteiden eteen, vaan työpäivät sisältävät fyysisiä voimanponnistuksia. Esimerkiksi hoitotyössä hartiajumit ovatkin ihan jonkun muun kuin päätetyöskentelyn seurausta.

Kunta 10 -kyselyn tulosten mukaan hoitotyö koetaan fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Tämä näkyy myös hoitotyötä tekevien sairauspoissaolopäivissä, joista lähes 40 % johtuu liikuntaelinvaivoista. Vaivojen taustalta löytyy usein potilaan liikkumisen avustustyötä, vuoteen äärellä työskentelyä tai potilaan nostamista.

Hoitotyön hyvään ergonomiaan tarvitaan tahtoa

Tämän fyysisen kuormittumisen aistii myös sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Potilassiirtoergonomian apuvälineitä myyvänä ja näiden käyttöä kouluttavana henkilönä pääsen vierailemaan erilaisissa sote-alan työyksiköissä.

Tapaan työni lomassa antaumuksella ja ammattitaidolla hoitotyöhön suhtautuvia hoitajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa toisten ihmisten hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Tarkoitan henkisen tahtotilan lisäksi myös fyysisiä ponnisteluja – hoitotyössä ollaan valmiita käärimään hihat ja lataamaan omasta kropasta voimaa toisen auttamiseksi. Työvuoron jälkeen pieni kolotus, jomotus ja särky varmasti muistuttavat, että tulipa tehtyä koko keholla töitä. Niska-hartiaseudun ja alaselän vaivoista voikin olla hoitajilla pitkäkestoista tai elinikäistä harmia.

Ei kuulosta kovin reilulta – saada nyt toisen auttamisen vastapainoksi oma kroppa kipeäksi. Näihin fyysisiin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa. Se vaatii halua ja tahtoa, niin hoitohenkilöstöltä kuin esimiehiltä ja organisaation johdolta. Usein fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät kyllä tiedetään, mm. nostelut sekä kumarat ja staattiset työasennot, mutta ratkaisut ontuvat tai niihin ei uskota.

Riskit hallintaan yhdessä suunnitellen

Fyysisen kuormittumisen vähenemiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi osaamisen vahvistamisella, työympäristön muutoksilla, tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä ja hoidettavaa aktivoimalla. Ja tahdolla. Mikään näistä ei pääse keventämään työtehtäviä, jos muutosta vastustetaan, eikä uusista toimintatavoista sovita tai niitä oteta käyttöön. Muutoksen herättämät tunteet työyksikössä eivät ole pahasta, jos ne valjastetaan positiivisiksi, muutosta edesauttaviksi voimavaroiksi.

Asia kuin asia on helpompi hyväksyä ja ottaa omakseen, kun on itse päässyt osallistumaan päätöksentekoon ja voi huomata, että päätökset myös johtavat toimenpiteisiin.

Apuväline-messuilla esittelyssä oleva uusi potilassiirtotilanteiden riskienarviointisovellus, Työympäristön Check, kokoaa työntekijät ja esimiehet saman pöydän ääreen keskustelemaan fyysisistä kuormitustekijöistä ja suunnittelemaan toimenpiteitä työn turvallisuuden ja keveyden lisäämiseksi. Kiireisessä työympäristössä asialle on otettava aikaa ja pysähdyttävä kartoittamaan nykytilanne, jotta tulevaisuudelle saadaan oikea suunta.

Kaikkia haittatekijöitä ei saada kuriin heti, mutta suunnitelmallisella toiminnalla jokaisesta työpäivästä on mahdollista tehdä kevyempää.

Henna Lehtonen RespectaHenna Lehtonen
Account Manager, Respecta Oy

Lehtonen toimii Respectassa potilassiirtoergonomian tuotteiden asiantuntijana ja kouluttaa potilassiirtoergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille Suomessa.
Respecta Oy on mukana Apuväline 2015 -tapahtumassa 5.–7.11. Tampereella. Tule paikan päälle keskustelemaan aiheesta lisää ja tutustumaan uusimpiin apuvälineisiin. Uusi potilassiirtotilanteiden riskienarviointi- ja toimintasuunnitelmatyökalu Työympäristön Check esittelyssä tietoiskulavalla to 7.11. klo 12 ja pe 8.11. klo 13.45.