Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
21. lokakuuta 2019 12.50

Apuvälineen käyttäjän tule-terveys – Tuetaanko sitä?

Fysioterapeuttina työskennellessäni, samoin kuin myös nykyisessä työssäni, olen käynyt lukuisia keskusteluja apuvälineen käyttöönottamisesta. Siitä miten apuvälineen tarkoitus on tukea ja helpottaa arjen toimintoja niin, että voimia jäisi muuhunkin kuin vain pakollisiin askareisiin.

Iloa ja hyötyä apuvälinevideoista

Ajatus, että apuvälineen tarkoitus on lisätä käyttäjänsä toimintakykyä eikä leimata häntä, on herättänyt yllättäen vilkasta keskustelua. Leimaantumisen pelko on niin suuri, että apuvälineen tuoma hyöty unohdetaan. Tähän TuleApu-hanke pyrkii vaikuttamaan liikkumisen apuvälineen käyttäjille suunnatuilla videoilla. Nämä videot esittelevät rollaattorin, pyörätuolin, sähköpyörätuolin ja sähkömopon sekä opastavat niiden ergonomiseen käyttöön. Löytyypä sieltä myös pyörätuolin käyttäjän avustajalle suunnattu video.

Videot ovat saaneet hyvän vastaanoton apuvälineen käyttäjien keskuudessa ja ovatpa apuvälinekeskuksetkin kaipailleet asiakkailleen tällaisia opastusvideoita. Videot ovat Apuvälinemessuilla nähtävissä Invalidiliiton osastolla 104 ja toki ne löytyvät myös Invalidiliiton nettisivuilta.
https://www.invalidiliitto.fi/liikkumisenapuvalineista

Uutta tietoa apuvälineen käyttäjän tuki- ja liikuntaelinterveydestä

Lehdet ja netti ovat täynnä terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä materiaaleja, mutta harvemmin niitä on suunnattu suoraan apuvälineen käyttäjille. TuleApu-hankkeen yhtenä tavoitteena on koota ainutlaatuinen tukipaketti juuri tälle kohderyhmälle.

Uutta tietoa apuvälineen käyttäjän tuki- ja liikuntaelinterveydestä tuodaan esille Apuvälinemessuilla järjestettävässä TuleApu-hankkeen seminaarissa ”Apuvälineen käyttäjän TULE-terveys – Tuetaanko sitä?”. Olemme saaneet paikalle asiantuntevan ja monipuolisen kokonaisuuden luennoitsijoita, joita mielestäni kannattaa tulla ehdottomasti kuuntelemaan.

Professori Jaro Karppinen tulee seminaariin puhumaan uudesta Kansallisesta TULE-ohjelmasta ja siitä, miten se liittyy apuvälineen käyttäjän tule-terveyteen. Kansallisen TULE-ohjelman tavoitteenahan on tuoda tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyvät ongelmat näkyviksi ja ratkaistaviksi. On mielenkiintoista kuulla uuden Kansallisen TULE-ohjelman työryhmän puheenjohtaja Karppisen näkemys siitä, miten apuvälineen käyttäjän tule-terveyteen liittyvät asiat on ohjelmassa huomioitu.

Seminaarissa esitellään Tiina Siivosen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry, toimesta ammattilaisille suunnattu ”Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteiselle aikuisille” -työkalu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ”liiku enemmän, istu vähemmän” -tyyppinen retoriikka ei tavoita toimintaesteisten todellisuutta, joten nyt terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille on tarjolla hyödynnettäväksi uusi työkalu asian käsittelyyn. Olen itse päässyt pilotoimaan kyseistä työkalua ja luennoimaan sen avulla fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä erilaisille kohdeyleisöille. Olen kokenut työkaluun kuuluvien luentomateriaalien olevan hyvin käyttökelpoisia, ja olen saanut aihesisällöstä hyvää palautetta kohdeyleisöltä.

Invalidiliiton liikkumisen apuvälineen käyttäjälle suunnatun valtakunnallisen kyselyn tulokset julkaistaan seminaarissa. Olen päässyt selailemaan kyselyn vastauksia, joita huomasin kertyneen jokaisen sairaanhoitopiirin alueelta. Uskon, että lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa työskentelevät ammattilaiset saavat vastauksissa ansaitsemansa kehut, sillä asiat ovat Suomessa pääsääntöisesti hyvin.

Saattaa vastauksissa toki nousta esille myös apuvälinepalveluita käyttävien asiakkaiden kehitysehdotuksia, joita Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen tuo esityksessään esille. Ehkä näitä apuvälineen käyttäjien antamia kehitysehdotuksia kehittelemällä ja jatkokäsittelemällä saadaan apuvälinepalveluista entistä parempi kokonaisuus niin ammattilaisen kuin palveluita käyttävien asiakkaiden mielestä.

Jos seminaarin aiheena on apuvälineen käyttäjän tule-terveys, on mielestäni tärkeää saada kuuluviin myös apuvälineen käyttäjän oma puheenvuoro. Mitkä tule-terveyteen liittyvät asiat ovat hänelle tärkeitä? Tämän puheenvuoron seminaarissa käyttää Invalidiliiton Validia Kuntouksen vertaiskuntouttaja Markku Poikela. Hän tulee kertomaan seminaariin, mikä merkitys istuma-asennolla, pyörätuolin rakenteella ja valinnalla sekä pyörätuolin hyvillä käsittelytaidoilla on pyörätuolin käyttäjän liikkumiseen ja tule-terveyteen. Poikelan kokemus pyörätuolin käyttäjänä ja pyörätuolin käyttöä ohjaavana ammattilaisena on sellainen yhdistelmä, joka monelta meiltä ammattilaiselta puuttuu ja herättää meissä varmasti uusia ajatuksia.

Maarit Honkasola
Hankevastaava, TuleApu-hanke
Invalidiliitto ry

TuleApu-hankkeen seminaari Apuvälinemessuilla Tähtien salissa to 7.11.2019 klo 13:00-16:45. Tule kuuntelemaan uutta tietoa tuki- ja liikuntaelinterveydestä apuvälineen käyttäjän näkökulmasta. Voit valita itseäsi kiinnostavat osiot ohjelmasta. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Lisätietoja seminaarista: https://www.invalidiliitto.fi/tapahtumat/apuvalineen-kayttajan-tule-terveys-tuetaanko-sita

Apuvälinemessut järjestetään 7.-9.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Mukana on 200 näytteilleasettajaa, upea lavaohjelma ja kiinnostavia seminaareja. Messut soveltuvat ammattilaiselle koulutuspäiväksi. Torstai 7.11. on ammattilaisten päivä.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! https://apuvaline.info

Ammattilaiset veloituksetta messuille rekisteröitymällä: https://apuvaline.info/rekisteroidy

 

 

 

 

 

 

 

 


8. lokakuuta 2019 6.25

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen

HIPPA yhteissuunnittelu 

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen henkilökunnalla on HIPAN yhteiskehittelytilaisuuksissa paljon vinkkejä kerrottavana yritykselle. Hankkeen fasilitoijat Panu Karhinen ja Leila Lintula Metropoliasta (seisomassa) sekä muut osallistujat kuuntelivat kiinnostuneina.  Vasemmalta Anna Alhonen / Myllypuron MPK, Pekka Koistinen / IOTAS oy, Tuomas Rantala / Helsingin kaupunki, Maija Hyttinen / Myllypuron MPK ja Toini Harra / Metropolia.

Tulevaisuuden palveluasumisen kehittämistarpeita ei ratkaista vain henkilökunnan määrän ja osaamisen kautta. Lisäksi tarvitaan digitaalisia tuotteita ja palveluja. Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti. Tätä tehdään 6Aika-hankkeessa: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla.

“Asukkaiden turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistaminen digitaalisten tuotteiden ja palvelujen avulla edellyttää tietoa asukkaista ja työntekijöistä sekä heidän arjestaan palveluasumisympäristössä”, sanoo HIPPA-hankkeen projektipäällikkö Toini Harra.

“Palveluasuminen on juuri nyt polttava ongelma, jonka hoitamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Parhaat ratkaisut löytyvät yhteiskehittelyn avulla”, asiantuntijalehtori Leila Lintula jatkaa.

Yhteiskehittelystä hyötyvät kaikki niihin osallistuvat.

“HIPPA-hankkeen aikana olemme ymmärtäneet, miten palveluasumisen asiakkaiden ja henkilökunnan osallistuminen yhteiskehittelyyn avartaa heidän ajatteluaan digitaalisia ratkaisuja kohtaan. Lisäksi olemme oivaltaneet, miten tärkeää, mutta myös vaikeaa yritysten on päästä toimimaan suoraan palveluasumisyksiköiden kanssa", Harra kertoo.

“Tuotteita suunnitellessa on hyvä huomioida, onko palveluasumisyksiköiden henkilöstöllä riittävää osaamista ja uskallusta ottaa uutta teknologiaa kokeiluun ja käyttöön. Usein on helpompi pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Jos näin on, jää teknologia irralliseksi osaksi työtä. Onkin tärkeätä, että digitaalisten laitteiden ja palvelujen kokeilu ja käyttöönotto suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa, jolloin se voidaan integroida osaksi arjen työtä”, Lintula muistuttaa.

“Joskus yritys on saattanut ehtiä tehdä tuotteen hyvinkin pitkälle ilman, että on päässyt testaamaan sitä käyttäjien kanssa. Tuote saattaakin sitten jäädä myymättä tai hankinnan jälkeen käyttöön ottamatta, kun havaitaan, ettei se sittenkään palvele käyttäjiä. HIPPA-hanke haluaa auttaa juuri tässä siten, että kokoamme erilaisia toimijoita yhteen yhteiskehittelemään tuotteita ja palveluja. Mukana on yrityksen edustajia, palveluasumisen henkilökuntaa, asukkaita, läheisiä, asiantuntijoita ja opiskelijoita”, Harra selventää.

HIPPA-hankkeen pääkohderyhmänä ovat yritykset, joita HIPPA haluaa auttaa koko tuotekehityksen kaarella eli sparraa paitsi tuotteen tai palvelun parantamisessa, myös sen kaupallistamisessa. Tukea annetaan EU:n De minimis -ehtojen mukaisesti niin, ettei raha liiku. Palvelumuodoilla on kuitenkin oma “hintalappunsa”, ja saadun tuen kertymää seurataan. 

HIPPA-hanke toimii kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Näiden 6Aika-kaupunkien ammattikorkeakoulut ovat vetovastuussa hankkeesta. Kumppaneina ovat myös Helsingin ja Oulun kaupungit, joiden kautta yritykset pääsevät keskustelemaan palveluasumisen piirissä toimivien ihmisten ja käyttäjien kanssa.

Apuvälinemessuilla HIPPA kertoo siitä, kuinka käyttäjälähtöisyys parhaimmillaan ohjaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä toimivaksi tuotteeksi sekä siitä, kuinka digitaalisuus ylipäätään voi parantaa elinympäristöä ja hyvää asumista. HIPPA lanseeraa Apuvälinemessuilla myös innovaatiokilpailun. Siinä haastetaan yrityksiä esittelemään ratkaisuja, jotka tekevät asuinympäristöstä asukkaiden toimintakykyä edistävän. Potentiaalisimmat ratkaisut pääsevät mukaan HIPPA-tuen piiriin, jossa sparrausta saa yhteiskehittelyn, testauksen ja kaupallistamisen muodossa.

Yksi tapa auttaa yrityksiä on ottaa heitä mukaan esimerkiksi messuosastoille ja kertomaan omista tuotteistaan. Apuvälinemessuilla Hipan mukana esillä ovat liikunta- ja muistipeli, chatbot, digitaalinen taitovalmennuspalvelu, virtuaalinen reittikatalogi liikuntalaitteisiin, vuorovaikutuskoulutus muistityön ammattilaisille, puheohjattu virtuaaliavustaja sekä arkikuntoutukseen liittyvä palvelu ikääntyville ja ammattilaisille.

Lue lisää Toini Harran ja Leila Lintulan blogiartikkelista.
ja sivuiltamme osoitteesta hippa.metropolia.fi

Teksti ja kuva: Minna Kilpeläinen

Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan lisää HIPASTA ja tapaamaan mukana olevia yrityksiä Apuvälinemessuille!
HIPPA-messuosasto:
217 

Ota yhteyttä:

Toini Harra_HIPPA_Metropolia

Toini Harra (toini.harra@metropolia.fi, puh: 040 334 6102)

Tarja Heinonen_HIPPA_TAMK
Tarja Heinonen
(tarja.heinonen@tuni.fi, puh: 050 5685354)

Kirsi Jokinen_HIPPA_Oamk
Kirsi Jokinen
(kirsi.jokinen@oamk.fi, puh: 050 591 9896)

Kuulet lisää HIPAN toiminnasta sekä mukana olevista yrityksistä myös Apuvälinemessujen ohjelmalavalla, tutustu ohjelmaan: https://apuvalinemessut.fi/ohjelmalavat

Apuvälinemessut ovat avoinna 7.-9.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi, https://apuvalinemessut.fi/rekisteroidy  

 

 


4. lokakuuta 2019 9.20

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla

Iktyo tarkoittaa kalaa, cara puolestaan hoivaa. Iktyocare-toiminnassa ei kuitenkaan ole kyse kalojen hoivaamisesta, vaan ihmisten hoivaamisesta kalastuksen avulla. Kalastukseen ja veteen liittyvään hoivaan sisältyy virkistyspuoli, joka on elämyksellistä, motivoivaa ja aktivoivaa sekä kuntouttava puoli, joka on tavoitteellista ja pitkäkestoisempaa. Vaikutukset ovat molemmissa psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia.

Virtaavan, tyynen tai aaltoilevan veden rauhoittavaa voimaa on vaikea selittää, se pitää kokea. Veden rauhoittava vaikutus ja kalastus mieltä virkistävänä aktiviteettina ovat toimiva yhdistelmä itse kullekin.

Olen toiminut kalastusoppaana jo lähes 30 vuotta. Operoin pääasiassa Pirkanmaalla ja jonkin verran myös Keski-Suomessa. Ennen kalastusoppaaksi ryhtymistä olin työskennellyt kunto-ohjaajana ja erikoistunut liikuntarajoitteisten henkilöiden kanssa toimimiseen. Tämä yhdistelmä on saanut aikaan sen, että kalastusreissujen elämysten tuominen erityisryhmien saavutettavaksi on minulle sydämen asia.

Käyttämäni kalastuspaikat sekä kalustoni mahdollistavat liikuntaesteisten henkilöiden kalastusreissut mukavasti ja tehokkaasti. Koen, että esteettömyyteen ja saavutettavuuteen panostaminen ei ole vain tietyn kohderyhmän tarpeiden huomioimista. Laiturit, joista pääsee vaivatta veneeseen tai lautalle sekä lautta, jossa on helppo toimia, olit sitten pyörätuolissa tai et, ovat hyödyksi kaikille asiakkaille.

Tampereen Apuväline 2019 -messujen Liikuntamaassa Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa meillä on 7.–9.11. oma kalastuspisteemme, jossa pääsee kokeilemaan esteettömästi tarkkuusheittoa virvelillä. Veden liplatus jää kokemuksesta valitettavasti messuolosuhteissa uupumaan, mutta siellä pääsee jo kärryille siitä, miten hauskasta ja helposti omaksuttavasta harrastuksesta on kyse.

Juha Happonen 

Juha Happonen on mänttävilppulalainen kalastusopas, joka on erikoistunut erityisryhmien kalastustoiminnan järjestämiseen.

Lisätietoja Liikuntamaasta www.liikuntamaa.fi

Lisätietoja Apuvälinemessuista www.apuvaline.info

Saapuminen tapahtumiin: www.apuvaline.info/messuinfo


27. syyskuuta 2019 8.55

Esteetön e-urheilu vauhdilla liikkeelle

Special eSports eli esteetön e-urheilu on lähtenyt etenemään vauhdilla. Ajatus yrityksemme kehittelemän pelituolin soveltuvuudesta vammaisille henkilöille tuli syksyllä 2018. Syyskuussa 2018 olimme messuilla esittelemässä pelituoliamme. Messuilla pelituoliamme kokeili ensimmäistä kertaa kehitysvammainen henkilö. Noin 20-vuotias mies pelasi lentopeliä ja pelaaminen sujui hyvin ja vaikutti myös hauskalta. Kolmen minuutin pelaamisen jälkeen hänen seurassaan ollut henkilö totesi, että tämä on ensimmäinen kerta kun kyseinen henkilö pelaa mitään elektronista peliä.

Tästä aukesi ymmärryksemme sille, että pelituoli tarjoaa tasapuolisemman vaihtoehdon elektroniseen pelaamiseen riippumatta hienomotoristen taitojen tasosta. Pelituolilla pelejä ohjataan vartalon liikkeillä ja sitä on alunperin käytetty muun muassa aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa.

Veimme pelituolin kokeiltavaksi Tampereella taideverstas Wärjäämöön. Wärjäämö on Tampereen kaupungin kehitysvammaisille aikuisille tarkoitettu toimintakeskus. Muutaman kuukauden aikana vahvistui käsitys pelituolin sopivuudesta kehitysvammaisten henkilöiden pelaamiseen. Tuolin käyttöaste oli Wärjäämössä alusta asti korkealla tasolla. Käyttöaste on myös pysynyt samalla korkealla tasolla vielä kahdeksan kuukauden jälkeen.

Keväällä 2019 kangasalalainen kulttuurin monitoimihenkilö Heikki Mäenpää kysyi meiltä, että olemmeko ajatelleet e-urheilua pelituolillamme. Tätä ajatusta ei tarvinnut kauaa sulatella, kun innostus vei mukanaan.

Ensimmäiset Special eSports -kilpailut pidettiin jo kesäkuussa Wärjäämössä. Kilpailussa oli kolme pelituolilla pelattavaa vaihtoehtoa, moottoripyöräpeli, “tunneliryntäys” ja lentopeli. Paikalle saapui pelaajia useista Tampereen toimintakeskuksista. Mukana oli myös Eveliina, joka kertoi ennen kilpailun alkua, ettei ollut aikaisemmin osallistunut mihinkään kilpailuun.

Kilpailutapahtuma oli niin kilpailijoiden kuin järjestäjien mielestä hyvin onnistunut ja tätä toivottiin lisää. Siinä missä perinteisessä e-urheilussa ylivoimainen enemmistö on nuoria, Wärjäämön turnauksessa ikähaitari oli 18–52 vuotta. Päivän päätteeksi myös palkintokorokkeella nähtiin hyvin eri ikäisiä. Eveliina palkittiin lentopelin ylivoimaisena voittajana.

Lomakauden jälkeen kilpailutoiminta on saanut vauhtia. Nyt on sovittu karsintaturnaussarja kahdeksassa kaupungissa Suomessa. Karsintojen parhaat kutsutaan marraskuussa pidettäviin SM-finaaleihin. Finaalit järjestetään Apuväline 2019 -messuilla Tampereella.

Esteettömyys paranee entisestään, kun tuomme kilpailusarjaan mukaan pyörätuolia käyttäville soveltuvan peliohjaimen.

Special eSports -kilpailutoiminnan nopea käynnistyminen on osoitus kehitysvammaisten

etuja ajavien tahojen ennakkoluulottomasta asenteesta. Wärjäämön Sanna Piitulainen ja Riku Karppinen rohkaisivat nopeaan etenemiseen ja avasivat meille ovia monen keskeisen toimijan puheille. Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ottivat meidät avosylin vastaan ja tarjosivat apuaan.

Samaa avointa suhtautumista kohtasimme erityisammattiopistojen Luovin ja Spesian tahoilta, jotka järjestivät tilat karsintakilpailuille kahdeksassa kaupungissa hyvin nopealla aikataululla.

Me uskomme yrityksenä saavamme tästä hyvän näytön paikan tuotteillemme, mutta on tämä myös hauskaa!

VilleTenkanen 

Ville Tenkanen
Toimitusjohtaja, Exerium

Special eSports SM-kilpailujen finaali pelataan 8.11. Liikuntamaassa. Karsinnat käydään eri paikkakunnilla lokakuun aikana. Katso tarkemmin https://www.facebook.com/SpecialOlympicsFinland/photos/a.476768679030459/3229385170435449/?type=3&theater

eSportsiin ja Exeriumiin voi tutustua Tampereella Liikuntamaassa 7.-9.11. Tule mukaan, samalla pääset vierailemaan myös Apuvälinemessuilla! 

Lisätietoja saapumisesta ja lipuista: https://apuvaline.info/messuinfo

 

 


25. syyskuuta 2019 13.55

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen

Kuten kaikessa kehityksessä, myös apuvälineteknologiaan liittyvässä kehityksessä on havaittavissa trendejä, jotka tulevat ja menevät. Pidemmällä aikajänteellä yleensä sitten erottuu kehityslinjoja, jotka juurruttavat uusia tuotteita ja käytäntöjä osaksi järjestelmää. Evolutiivisen kehityksen näkökulmasta voisi myös ajatella, että ideat, jotka eivät kanna, jäisi siten myös pois ajan myötä.

Seurattuani alan kehitystä nyt 20 vuoden ajan, on havaittavissa ainakin yksi kestoidea, joka nousee esiin säännöllisin väliajoin ja jota aika tai evoluutio ei ole kyennyt karsimaan.

Tämä on valkoisen kepin varustaminen esteitä havaitsevalla tutkalla.

Pääsääntöisesti nämä ns. tutkakepit ovat käyttäneet ultraäänitutkaa esteiden havaitsemiseen ja sellaisen havaittuaan esteestä on kerrottu joko äänimerkillä tai värinällä. Toimintalogiikka on siis samankaltainen, mitä autojen peruutustutkalla.

On toki hienoa, että keksitään idea ja kehitetään tuotteita lisäämään näkövammaisen liikkumisturvallisuutta, mutta toivoisin, että tehtäisiin myös taustatutkimusta keksintöön tai ideaan liittyen. Yleensä on löydettävissä syitä, miksi jokin idea ei lopulta olekaan ollut niin hyvä käytännössä.

Tässä esimerkkitapauksessa teknologia ei ole ongelma, vaan sen integroinnin soveltumattomuus keppiin ja kepin käyttötekniikkaan. Suomessa esimerkiksi käytetään ns. heiluritekniikkaa, jossa keppiä liikutetaan maata pitkin hartialeveydellä siten, että kepin kärki on aina etummaisena olevan jalan etupuolella. Jos tutka on kiinni kepissä, on tutkan havaitsema sektori aivan liian leveä suhteessa kävelijään ja tutka varoittaa pääasiassa kävelijästä sivussa olevista esteistä, ei edessä olevista, joista varoitus halutaan saada. 

En halua tukahduttaa kenenkään innostusta uusien tuotteiden tai tutkakeppien kehittämiseen, vaan ennemminkin haluan esittää toiveen, että uskalletaan lähteä ratkaisemaan entistä isompia haasteita.

Digitaaliset ekosysteemit, älylaitteet ja monialainen yhteistyö mahdollistaa apuvälineiden ja palveluiden kehittämisen, joilla oikeasti voidaan muuttaa vammaisten arkea ja mahdollistaa asioita, joista vielä muutama vuosi sitten voitiin vain unelmoida.

Kun hyödynnetään digitaalisten ekosysteemien sekä pilvipalveluiden tarjonta ja yhdistetään se esimerkiksi lisätyn- tai virtuaalitodellisuuden laseihin ja eri sensoreihin, voidaan jo nyt luoda hyvinkin mullistavia palveluratkaisuja, jotka oikeasti vievät alaa eteenpäin.

Apuvälinemessuilla nähdään se, millaiset apuvälineet ovat tänään. Innovatiivisuus, rohkeus ajatella ja ratkoa ongelmia monialaisesti vaikuttaa siihen, mitä messuilla on tarjolla seuraavan kerran.

Reijo Juntunen

Reijo Juntunen, kehityspäällikkö, HHJ, Näkövammaisten liitto ry

P. 0503701102
Email: Reijo.juntunen@nkl.fi
Linkedin: linkedin.com/in/reijojuntunen

Näkövammaisten liitto on Apuvälinemessujen kumppani ja mukana messuilla kertomassa alan ajankohtaisista aiheista. Ohjelmalavalla kuullaan uusimmista teknologioista ja ratkaisuista näkövammaisten arkeen kaikkina messupäivinä klo 12.30:
Apua sokean ja heikkonäköisen arjen hallintaan, esittelyssä Blindshell Classic -matkapuhelin sekä tutkaranneke Sunu. Anu Linkiö-Mitrovitch, Näkövammaisten liitto

Katso lisätietoja saapumisesta ja lipuista: https://apuvaline.info/messuinfo

 


Apuväline 2019 Blogi

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen
Minna Kilpeläinen, HIPPA, Metropolia

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla
Juha Happonen

"Hei, se oli mahtava golfkierros"
Piia Tarnanen projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE