Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
16. kesäkuuta 2017 13.55

Esteettömyys on asenne – yhdenvertaisuus luodaan yhdessä

Esteetön ja yhdenvertainen yhteiskunta ei sulje yhtäkään kansalaista palvelujen ja osallisuuden ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus, osallisuus ja esteettömyys ovat vahvoja velvoitteita, jotka nojautuvat YK:n vammaisyleissopimukseen, mutta myös useisiin kansallisiin säännöksiin. YK:n vammaisyleissopimus takaa täydet ihmisoikeudet myös vammaisille. Jo perustuslaki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella.

Laaja-alaisen esteettömyyden varmistaminen on meidän kaikkien asia. Esteettömyys ei ole vain nippu asioita, jotka tulee huomioida esimerkiksi rakentamisessa, ympäristön suunnittelussa, julkisen liikennevälineiden palveluissa, tiedon ymmärrettäväksi tekemisessä tai apuvälinepalveluissa. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys ovat ennen kaikkea asenteita, jotka huomioivat ja hyväksyvät ihmisten erilaisuuden.

Muutama vuosi sitten voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslaki koskettaa kaikkia palveluiden järjestämisvelvollisuudessa olevia – niin viranomaisia, koulutusorganisaatioita, työnantajia kuin tavaroiden ja palveluiden tarjoajia.

Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Esteettömyys edellytykseksi myös uudistuvaan soteen

Itsemääräämisoikeus, yhdenvertainen valinnanvapaus ja osallisuus on taattava vammaisille, vaikeavammaisille ja harvinaissairaille ihmisille myös uudistuvassa sotessa. Palvelujen sujuva integraatio on välttämätöntä vaikeasti vammaisten ihmisten arjen turvaajana.

Huolenaiheena on, että esteettömyys- ja saavutettavuusnäkökulmasta sote-uudistus ei pidä sisällään velvoittavaa esteettömyyttä, mikä saattaa ruokkia esteellisen palvelun ja rakenteen syntymistä. Tämä kaventaisi valinnanvapautta niiden kansalaisten kohdalla, jotka tarvitsevat esteetöntä toimintaympäristöä ja palvelua.

Esimerkiksi riittävät ja yksilölliset apuvälinepalvelut mukaan lukien laaja-alainen esteettömyys ovat kaikille eri tavoin toimintaesteisille kansalaisille välttämätön edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Vaikeavammaisille ja harvinaissairaille ihmisille se on suorastaan elinehto. Merkityksellistä on, millä tavoin asiakasseteleiden arvo tullaan määrittämään apuvälineiden kohdalla. On huomioitava, että apuväline ei ole vain tekninen väline vaan kokonaisuus, johon kuuluu prosessi aina hankinnasta sovitukseen ja huoltoon. Lisäksi apuvälineen tulee vastata aina asiakkaan yksilöllistä tarvetta.

Esteettömyys sote-palveluissa tarkoittaa myös informaation, tutkimusvälineiden ja -paikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi kansainväliset tutkimukset osoittavat, että on osoitettu viitteitä siitä, että vammaisten naisten syöpäriskit ovat kohonneet, koska joukkoseulonnat ovat jääneet väliin esteellisyyden takia. Esteellinen sote voi siis pahimmillaan estää valinnanvapauden sekä aiheuttaa merkittäviä puutteita hyvinvoinnin ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tästä syystä Invalidiliitto on vaatinut sote-palveluiden esteettömyyttä.

On paitsi lainsäätäjien, viranomaisten ja sote-palveluiden järjestäjien, mutta myös jokaisen kansalaisen ja yhteiskunnan eri toimijoiden velvollisuus huolehtia, että jokainen yksilö saa saman kohtelun ja elämisen mahdollisuudet kuin samassa elämäntilanteessa, olosuhteissa ja iässä olevat kanssaeläjät.

Elina Nieminen Invalidiliitto

Elina Nieminen
lakimies
Invalidiliitto ry

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö, joka edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta yli 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintaesteistä suomalaista. Invalidiliitto on Apuväline 2017 -suurtapahtuman toinen pääjärjestäjä.

 


5. marraskuuta 2015 15.43

Avajaispuhe: Marja Pihnala, Invalidiliitto ry

Hyvät kuulijat! Kaksi vuotta on vierähtänyt ja täällä taas ollaan. Tervetuloa!

Apuvälinemessuilla on tarjolla runsaasti uusinta uutta apuvälinerintamalta, kaikkina päivinä on ohjelma-areenalla mielenkiintoista toimintaa, Liikuntamaassa voi tutustua uusiin lajeihin ja liikunnan apuvälineisiin. Seminaareissakin on tarjontaa yllin kyllin. Tietoiskulavalla on lyhyitä tietoiskuja mm. roboteista apuvälineinä ja mitä apuvälineet ovat tulevaisuudessa. Tarjontaa löytyy, et voi pitkästyä.

Apuvälineitten on palveltava vammaista ihmistä kaikissa hänen tarvitsemissaan tilanteissa nopeasti ja vaivattomasti. Esim. pyörätuolin täytyy nostaa minut persoonana esiin eikä häivyttää minuuttani. Pyörätuolin on oltava turvallinen, kevyt, helposti nostettava ja ketterästi liikuteltava, joka tilanteeseen sopiva ja myös hyvännäköinen. Pyörätuoli helpottaa liikkumistani paikasta toiseen ja auttaa myös osallistumaan helpommin asioihin, jotka muuten vaatisivat suuriakin ponnisteluja. Pyörätuoli on minulle liikkumisen helpoutta ja riemua lisäävä apuväline.

Hiertämättömät ja jalkojeni muotoihin räätälöidyt tukisidokset helpottavat kävelemistäni ja ennaltaehkäisevät toimintakyvyn heikkenemistä. Olen kuullut monen valittavan huonosti istuvista tukisidoksista tai sopimattomista ortopedisista jalkineista. Huonosti tehdyt apuvälineet vammauttavat käyttäjänsä. Hyvä ammattitaito on edellytys.

Lama puree terveydenhuollossakin. Kunnat haluavat ostaa massatuotteita halvalla ja kierrättää vanhoja apuvälineitä. Tämä ei ole hyväksyttävää. Yksilöllisillä apuvälineillä on suuri merkitys vammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja arkielämään. Valitettavasti tilanne on se, etteivät Ihmiset saa riittävästi ja oikea-aikaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisia apuvälineitä ja laadukkaita apuvälinepalveluita. Euroja leikataan ja vaarana on, että apuvälineiden saatavuus vaikeutuu entisestään. Kuitenkin apuvälineiden käyttäjien määrä ja tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä. Tilanne on jo nyt haastava ja tulee säilymään sellaisena jatkossakin.

Invalidiliitossa kannamme huolta vammaisen henkilön oikeusturvasta. On nimittäin niin, että vammainen henkilö ei voi valittaa terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kielteisestä apuvälinepäätöksestä. Terveydenhuollossa ei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ja tämä vaikeuttaa asiakkaan oikeussuojaa. Invalidiliitto on vaatinut pitkään, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineratkaisuista tulee säätää laissa vammaiselle henkilölle oikeus saada kirjallinen hallintopäätös, josta on mahdollisuus valittaa. Invalidiliiton tietoon on tullut esimerkkitapauksia, joissa asiakkaan hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat puoltaneet asiakkaalle yksilöllistä apuvälinettä, mutta johtava ylilääkäri on hallinnollisella päätöksellä evännyt apuvälineen. Mikäli henkilö ei saa tarvitsemaansa erityistason apuvälinettä, hänen päivittäinen toimintakyky, liikkuminen ja osallistuminen estyy täysin. Apuvälineet mahdollistavat turvallisen ja toimintakykyisen arjen.

Apuvälineet luovat yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistumiselle ja osallisuudelle. Nämä  mahdollisuudet liittyvät myös esteettömään ympäristöön. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE muistuttaa, että esteettömyys antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden toteuttaminen edellyttää tahtoa ja ymmärrystä. On varmaa, että jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä esteettömyyttä. Väistämättä jonain päivänä askel hidastuu, aistien toiminta heikkenee ja apuvälineiden tarve lisääntyy. Esteettömyys on kaikkien asia. Kysymys on tahtotilasta, myös poliitikkojen tahdosta toteuttaa esteettömyyttä maassamme.

Arvoisat messuvieraat ja näytteilleasettajat, tervetuloa messuille! Rakennetaan yhdessä esteetön Suomi!

Marja Pihnala, toimitusjohtaja, Invalidiliitto ry

Marja Pihnala Invalidiliitto IMG_3441

 


5. marraskuuta 2015 15.38

Avajaispuhe: Reijo Juntunen, Näkövammaisten Keskusliitto

Arvoisat messuvieraat,

Apuvälineiden saatavuudessa ja myöntämisperusteissa on edelleen Suomessa alueellisia eroja. Tämä aiheuttaa välillä suurtakin eriarvoisuutta siihen, miten ja millaisia apuvälineitä näkövammaiset käyttäjät omalla alueellaan voivat saada.

Yksilöllisen tarpeen tulisi olla aina etusijalla apuvälinettä näkövammaiselle käyttäjälle myönnettäessä. Näin ei aina ole, vaan asiakkaalle pyritään tarjoamaan tuote, joka on ollut hankintahinnaltaan edullisin. Tällöin Asiakkaan tarve ja myönnetyn apuvälineen ominaisuudet eivät välttämättä kohtaa optimaalisesti.

Apuvälineitä kilpailutetaan entistä enemmän ja toisoisinkin että edelleen muistettaisiin yksilöllinen tarve apuvälineiden myöntämisessä.

Toisaalta raja apuvälineen ja nk. normaalin tuotteen välillä hämärtyy. Hyvänä esimerkkinä on uudet älypuhelimet ja niihin asennettavat apuohjelmat. Useille näkövammaisille kalliin älypuhelimen hankkiminen omalla rahalla ei ole mahdollista. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tiedetään, että käyttäjä hyötyisi älypuhelimesta apuvälineenä, mutta yhteiskunta ei tunnusta älypuhelimen olevan näkövammaisille merkittävä apuväline. Tulevaisuudessa digitaalisuus tulee murtamaan raja-aitoja perinteisten apuvälineiden ja yleisten laitteiden väliltä entistä nopeammin. Reijo Juntunen avajaispuhe

Toivoisin että apuvälineitä myöntävät tahot tunnistaisivat myös tilanteen ja suhtautuisivat avoimemmin uusiin ratkaisuihin, joista käyttäjälle olisi toiminnallista hyötyä. Tietoa ja mahdollisuuksia on paljon ja uskon, että me Näkövammaisten Keskusliitossa voimme auttaa teitä tässä apuvälineiden digitalisaatiomurroksessa.

Reijo Juntunen
Näkövammaisten Keskusliitto ry

 


3. marraskuuta 2015 14.36

Apuvälinemessut Tampereella! Oletko mukana?

IT-Lehden pääkirjoitus: Marja Pihnala, Invalidiliiton toimitusjohtaja

Minulla on unelma. Monet tuttuni ovat käyneet patikoimassa pyhiinvaellusreitin, joka päättyy Santiago de Compostelan katedraaliin Espanjassa. Vaellus on 800 kilometrin pituinen ja viimeiset 100 kilometriä soveltuvat myös henkilöille, jotka käyttävät apuvälineitä. Onko haave mahdoton? Mistä löydän itselleni hyvän pyörän ja millainen apuväline minulla pitäisi olla? Onneksi jo viidentoista vuoden ajan Suomessa on ollut mahdollisuus kokeilla erilaisia polkupyöriä, jotka on suunniteltu vammaisille henkilöille. Apuvälinemessuilla menen jututtamaan SOLIAn vertaisohjaajia. Varmasti saan hyvät vinkit oikeanlaisen pyörän tai pyörätuolin hankintaan. Hienoa on se, että voin jopa vuokrata itselleni apuvälineen tuolle matkalle SOLIAn ja Malikkeen kautta. Oikean apuvälineen valinta on yksi askel kohti unelmaa.  

Apuvälineillä on suuri merkitys vammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja arkielämään. Valitettavasti tilanne on se, etteivät Ihmiset saa riittävästi ja oikea-aikaisesti yksilöllisen tarpeen mukaisia apuvälineitä ja laadukkaita apuvälinepalveluita. Euroja leikataan terveydenhuollossa. Vaarana on, että apuvälineiden saatavuus vaikeutuu entisestään. Kuitenkin apuvälineiden käyttäjien määrä ja tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tilanne on jo nyt haastava ja tulee säilymään sellaisena jatkossakin.

Ongelmia on tuottanut se, että apuvälineelle on määritetty tietty hinta ja malli. Rajoituksia on ollut myös määrässä ja siinä, miten usein voi uusia apuvälinettä. Ongelmia on myös yksilöllisen apuvälinetarpeen arvioinnissa, apuvälinepalveluiden tiedottamisessa kuin huollon toimivuudessa. Apuvälinepalveluiden luovutuskäytännöissäkin on eroja organisaatioiden ja alueiden välillä.  Osaavaa ammattihenkilöstöä ja taloudellisia resurssejakin on liian vähän.

Mielestäni suurin ongelma liittyy vammaisen henkilön apuvälinepalveluissa olevaan oikeusturvaan. Vammainen henkilö ei voi valittaa kielteisestä apuvälinepäätöksestä. Terveydenhuollossa kun ei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ja tämä vaikeuttaa asiakkaan oikeussuojaa. Invalidiliitto on pitkään nostanut esiin sen, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineratkaisuista tulee säätää laissa vammaiselle henkilölle oikeus saada kirjallinen hallintopäätös, josta on mahdollisuus valittaa. Invalidiliiton tietoon on tullut esimerkkitapauksia, joissa asiakkaan hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat puoltaneet asiakkaalle yksilöllistä apuvälinettä, mutta johtava ylilääkäri on hallinnollisella päätöksellä evännyt apuvälineen. Mikäli henkilö ei saa tarvitsemaansa erityistason apuvälinettä, hänen päivittäinen toimintakyky, liikkuminen ja osallistuminen estyy täysin. Apuvälineet mahdollistavat turvallisen ja toimintakykyisen arjen.

Apuvälineet luovat yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistumiselle ja osallisuudelle. Nämä mahdollisuudet liittyvät myös esteettömään ympäristöön. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE muistuttaa, että esteettömyys antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden toteuttaminen edellyttää tahtoa ja ymmärrystä. On varmaa, että jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä esteettömyyttä. Väistämättä jonain päivänä askel hidastuu, aistien toiminta heikkenee ja apuvälineiden tarve lisääntyy. Esteettömyys on kaikkien asia. Kysymys on tahtotilasta, myös poliitikkojen tahdosta toteuttaa esteettömyyttä maassamme. Marja Pihnala

Arvoisat messuvieraat ja näytteilleasettajat, tervetuloa messuille! Tehdään yhdessä esteetön Suomi!

Marja Pihnala
toimitusjohtaja
Invalidiliitto ry


30. lokakuuta 2015 12.54

Pistettäisiinkö pyörät pyörimään?

Kesän kynnyksellä varastoista kaivetaan esille polkupyörät ja tehdään tarvittavia pikkuhuoltoja, pumpataan renkaisiin ilmaan, tarkastetaan heijastimet ja mahdollisesti laitetaan ketjuihin vähän öljyä. Sitten kypärä päähän ja torille jäätelölle!

Pyorailykuva

Monen kevään ensimmäinen pyörälenkki käynnistyy juuri noin. Ei kuitenkaan kaikilla. Toiset meistä tarvitsevat erilaisen polkupyörän, sellaisen, jonka hankinta on sekä kallista että hankalaa. Jo noin viidentoista vuoden ajan Suomessa on ollut maailman mittapuussa ainutlaatuinen mahdollisuus kokeilla erilaisia polkupyöriä, jotka on suunniteltu vammaisille henkilöille. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA yhdessä muiden Välineet.fi-palvelun toimijoiden kanssa hankkii Suomeen välinevuokraamoihinsa erilaisia polkupyöriä, joita voi sekä kokeilla erilaisissa tapahtumissa että vuokrata omaan käyttöön.

Kokeile, innostu – ja jatka polkemista!

Omasta mielestäni hienointa tässä palvelussa on, että se on tehty käyttäjien tarpeesta, juuri sellaiseksi kuin käyttäjät itse ovat halunneet. Palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa – ja edelleen jatkuvassa kehittämisessä – ovat mukana sekä palvelun tarjoajat, käyttäjät ja alan ammattilaiset. Vuoropuhelu on tiivistä ja sillä on vain yksi tavoite: Antaa mahdollisimman monelle henkilölle mahdollisuus löytää itselle sopiva liikkumisen apuväline omaehtoiseen liikuntaan ja kuntoutukseen.

Välinevuokraamoiden polkupyörävalikoima on laaja, mikä tarkoittaa sitä, että lähestulkoon jokainen löytää kokeilujen jälkeen valikoimista itselleen soveltuvan polkupyörän. SOLIAn ja Malikkeen palvelu jatkuu vielä kokeilujen ja vuokraamotoiminnan jälkeen, sillä niiden kautta saa tietoa ja neuvoa myös oman välineen hankintaan.

Apuvälinemessuilla marraskuussa Liikuntamaassa on kokeiltavina monia erilaisia pyöriä. Paikalla ovat myös SOLIAn kokeneet vertaisohjaajat, jotka kertovat omista kokemuksistaan ja neuvovat erilaisten pyörien valinnassa. Vaikka marraskuussa ei enää ulkona pyöräilläkään, on se parasta aikaa kokeilla erilaisia pyöriä ja suunnitella seuraavan kesän mahdollista pyöräretkeä.

Voisiko sitä oikeasti lähteä pyöräretkelle…?

Perheemme on liikunnallinen ja aika spontaani. Muutama vuosi sitten poikamme täytettyä seitsemän, päätimme lähteä Ahvenanmaalle pienelle polkupyöräretkelle. Jussi, perheen isä, on pyörätuolinkäyttäjä, joka vuokrasi SOLIAn Maskun toimipisteestä itselleen käsipyörän. Tavarat pakattiin minun pyöräni sivulaukkuihin ja sitten mentiin. Saimme matkan aikana monia kysymyksiä siitä, mistä oikein on kyse, kun ”man vispar med händerna” – joka paikassa meidät otettiin avoimesti vastaan ja majoituksetkin järjestyivät suht ok. Tämän kokemuksen jälkeen voin lämpimästi suositella omien retkien suunnittelua – pistetään pyörät pyörimään!

RiikkaJuntunen


Kesäisin fillariterveisin Riikka Juntunen

Kirjoittaja on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toiminnanjohtaja, joka motivoituu omasta arjestaan ja haluaa mahdollistaa liikkumisen ja urheilun ihan jokaiselle.