Apuväline-tapahtuman blogi

12. syyskuuta 2019 6.35

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin

Seksistä keskustellaan nykyisin enemmän kuin koskaan. Seksologin silmin trendi on hyvä, mutta myös keskustelun katvealueisiin pitää kiinnittää huomiota. Yksi iso katve on vammaisten ihmisten seksuaalinen hyvinvointi. Lehtien seksijutuissa ihmiset ovat lähes poikkeuksetta nuoria ja nättejä - ja vammattomia. Se luo tahattomasti mielikuvan siitä, että seksuaalisuus ja vammaisuus eivät voi liittyä yhteen. Tällainen mielikuva on tietysti täysin väärä, sillä vammaiset ihmiset ovat yhtä lailla seksuaalisia olentoja kuin kaikki muutkin.

Jokaisella on oikeus omaan seksuaalisuuteen

Vammaisten ihmisoikeusjärjestöt ovat käyneet taistelua esteettömyydestä jo pitkään useilla eri rintamilla. Seksin esteettömyys on verrattain uusi rintama, jolla taistellaan oikeudesta seksuaaliseen hyvinvointiin. Seksuaalioikeudet kuuluvat myös vammaisille ihmisille. Tavallisimpia seksuaalisen hyvinvoinnin esteitä ovat muiden ihmisten asenteet, jotka tekevät vammaisen ihmisen seksuaalisuuden näkymättömäksi. Kun vammainen ihminen kuuluu useamman vähemmistön risteyskohtaan eli intersektioon, sitä enemmän esteitä hän tavallisesti kohtaa. Jos henkilö kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, on kiinnostunut kinky-seksistä tai on yleisen mielipiteen silmissä liian nuori tai vanha, voi hän joutua puolustamaan omaa seksuaalisuuttaan kyseenalaistamista vastaan. 

Puhutaan asiasta

Esteiden purkamiseksi tarvitaan avointa keskustelua vammaisten ihmisten seksuaalisista tarpeista ja siitä, miten niihin voidaan vastata palveluiden näkökulmasta. Tärkeässä roolissa ovat ne henkilöt, jotka avustavat vammaisia ihmisiä jokapäiväisissä toimissa, olivat he sitten asumispalveluiden työntekijöitä, henkilökohtaisia avustajia tai läheisiä. Ensimmäinen askel on aina puheeksi ottaminen. Kun tarpeista ja haluista päästään kommunikoimaan, voidaan seuraavaksi ryhtyä miettimään keinoja. 

Oman seksuaalisen hyvinvoinnin kulmakiviä on itsetuntemus. Mikä minua kiihottaa? Mikä tuntuu minusta hyvältä? Millaisia asioita haluaisin tehdä ja kokea seksuaalisena ihmisenä? Tavallisin tapa selvitellä näitä kysymyksiä on fantasiointi ja sooloseksi. Suurin osa ihmisistä aloittaa seksuaalisen polkunsa näillä eväillä. Mielikuvituksen apuvälineinä saatetaan käyttää tarinoita, elokuvia tai pornoa, ja vastaavasti sooloseksin apuvälineinä voivat toimia mitä erilaisemmat esineet ja materiaalit, luontevimmin tietysti seksivälineet.

Välineillä on väliä

Jotkut vammaisuuden muodot vaikuttavat suoraan siihen, millaiset seksivälineet tai seksin apuvälineet ovat hyödyksi sooloseksin apuna. Jos haasteena on esimerkiksi tuntoaistin puutteet, voimakkaat vibraattorit saattavat tuoda paljonkin iloa. Mikäli taas käsien käytössä on rajoitteita, välineiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hyvään kädensijaan tai siihen, voiko välineen kiinnittää helposti johonkin. Välineisiin on myös mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia, jos ne ovat riittävän laadukkaita ja käytettävissä on osaava apuvälineteknikko.

Useimpia seksivälineitä voi käyttää sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi vibraattoreilla voi tuottaa miellyttäviä tuntoaistimuksia mille tahansa kehon osalle, jotkut sopivat jopa selän hierontaan. Vibraattoreita käytetään joskus myös toimintaterapian apuna kuntoutuksessa. Seksivälineisiin kannattaa tutustua ajan kanssa niitä myyvissä liikkeissä ja verkkosivuilla, sillä parhaimmillaan jo pelkkä valikoimaan tutustuminen antaa uusia ideoita siihen, mikä kaikki on mahdollista sooloseksissä tai leikeissä kumppanin kanssa.

Neuvoja ammattilaisilta

Avustavien henkilöiden tehtäviin kuuluu auttaa vammaista ihmistä vierailemaan seksivälineliikkeissä tai niiden verkkosivuilla, mikäli tämä niin haluaa. Sopivan välineen valinnassa puolestaan kannattaa selvittää, onko liikkeen henkilökunnalla halua ja osaamista auttaa. Jos liikkeestä ei sopivaa apua löydy, niin seksuaalineuvoja on paras apu tarpeiden ja välineiden yhteensovittamiseen. Seksuaalineuvoja voi myös auttaa sooloseksiin liittyvissä ongelmissa sekä tarjota keskustelukumppanin oman seksuaalisuuden pohdinnalle ja omien tarpeiden tunnistamiselle.  

Tärkeä voimavara käyttöön

Seksuaalisuus on merkittävä voimavara, joka tarjoaa elämään mielekkyyttä, merkitystä ja hyvinvointia. Vaikka aiheen esille ottaminen tuntuisikin aluksi hankalalta, ensimmäinen siirto on aina tehtävä, jotta päästään eteenpäin. Myös kuuntelijalla on vastuunsa; seksistä kommunikoiminen on paljon helpompaa, kun kuuntelija ottaa avoimesti ja hyväksyvästi asian vastaan. Oman seksuaalisuuden mahdollisuuksien löytäminen vie yleensä aikaa, siksi aiheeseen kannattaa tarttua ennemmin kuin myöhemmin.

Tommi Paalanen 

Tommi Paalanen
Seksologi, filosofi, seksuaalietiikan asiantuntija
Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja

Sexpo-säätiö on mukana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Jotta kukaan ei jäisi yksin hankkeen toteuttamassa OsalliSEKSI-korttelissa Apuvälinemessuilla.

Tommi puhuu messujen ohjelmalavalla torstaina 7.11. klo 14.30
aihe: Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Katso aukioloajat ja pääsyliput: https://apuvaline.info/messuinfo

Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi netissä: https://apuvaline.info/rekisteroidy

 

 


Apuväline 2019 Blogi

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE