Apuväline-tapahtuman blogi

14. kesäkuuta 2019 9.15

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali

Suomen luontomatkailussa pyyhkii tällä hetkellä kovaa. Ihmisten kiinnostus luontoon ja sen tarjoamiin hyvinvointivaikutuksiin on jatkanut kasvua jo monta vuotta. Luontoalan koulutukset ja luontomatkailu yritystoimintana kiinnostavat.

Väestön ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet ovat kuuma peruna tämän päivän Suomessa. Millä tavalla ikääntyvistä henkilöistä pystytään pitämään huolta ja miten saadaan ylläpidettyä heidän toimintakykyään? Luonnossa toimimisen on todettu olevan yksi hyvä omatoimisen toimintakyvyn ylläpitäjä.

On myös hienoa nähdä, että ihmiset tuovat julki sosiaalisessa mediassa omaa erähenkisyyttään ja sitä, että pärjäävät luonnossa. Ehkä sillä halutaan herättää ihailua – tai kateutta – ei-retkeilijöiden keskuudessa.

Kaikkea tätä tervehdimme ilolla. Selvästi vaikuttaa siltä, että metsät, suot ja luonto ylipäätään on löydetty uudestaan. Pitkään on eletty aikaa, jolloin kaupunkilaisuus ja kaupungissa hengailu ovat olleet kova sana, ja tämä tuskin tulee isossa kuvassa muuttumaankaan. Mutta nyt kovia sanoja ovat yhtä lailla metsässä yöpyminen, avotulella kokkailu, ahkion vetäminen tunturissa jne.

Tästä päästäänkin tekstin varsinaiseen sanomaan: Toteutuvatko nämä edellä mainitut luontoliikunnan, -retkeilyn ja -matkailun mahdollisuudet koko väestön osalta? Tiedämme, että erityisen tuen piirissä on noin 25–27 prosenttia väestöstämme. Uskallamme väittää, että tätä väestönosaa – niin suuri kuin se onkin – ei olla vielä tarpeeksi huomioitu luontomatkailun ja retkeilyn osalta.

Kuinka moni luontomatkailua tarjoavista yrityksistä ja toimijoista voi puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että palvelunsa ovat yhdenvertaisia, kaikille saavutettavia? Tuskin kukaan.

Nyt emme tarkoita sitä, etteikö jotain olisi jo tehty. Suomessa esimerkiksi on paljon lyhyitä esteettömiä reittejä, joiden keskipituus on n. 600–700 metriä. Mutta itse kukin voi miettiä, haluaisiko ajaa esimerkiksi Kainuuseen tai Lappiin 600 metrin vaellus-/retkeilyreitin takia. Varsinkin kun reittiin ei ole yhdistetty palveluja.

Meillä rakennetaan paljon yksittäisiä lyhyitä reittejä ja moni kansallispuisto ja kunta haluaa tarjota jotain myös erityisryhmille. Hyvä niin, mutta jos ajatellaan kohteiden vetovoimaa matkailullisista näkökulmista, niin ollaan vielä hakoteillä.

On aika pysähtyä miettimään erityisryhmäläisten mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen luontomatkailuun, tarkoittaen niin vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta, käyttäjäkunnan toiveita ja tarpeita kuin yhteistyötä alan toimijoiden välillä.

Tarvitaan infran ja fasiliteettien rakentajia, mutta tarvitaan myös asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityisryhmien luonnossa liikkumisen lainalaisuuksia – toimintakykyä, apuvälineitä, avustamista. Ja tarvitaan yrittäjiä, jotka osaavat ja haluavat luoda kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia.

Tarvitaan laajaa pohdintaa siitä, onko pikkurakennelma tai lyhyt reitti järkevä rakentaa joka saareen ja notkelmaan vai yhdistetäänkö olemassa olevat rakenteet suunnitteilla oleviin, tehtäisiinkö yli kuntarajojen ulottuvia suunnitelmia ja rakennettaisiin isompia kokonaisuuksia. Mahdollistettaisiin pidempää viipymää luonnossa, toimintaa aidossa luontoympäristössä kokkailuineen ja yöpymisineen.

Meillä alkaa olla hyvä määrä kerättyä tietoa siitä, mitä erityisryhmiin kuuluvat henkilöt itse haluavat luontomatkailultaan. Toistaiseksi on tuntunut kuitenkin siltä, että luontomatkailun osalta eletään vielä tilanteessa, jossa muu erityisryhmien liikunta oli 1980-luvulla: vammattomat päättävät ja määrittelevät, mitä erityisryhmäläiset ovat ”ansainneet”. Ei näin, ei näin. Keskustellaan ja tehdään yhteiset suunnitelmat. Tämän junan on aika löytää uusille raiteille.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU on käynnistänyt Luonto kaikille- ja Esteetön eräpolku -hankkeet yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden, Lahden ammattikorkeakoulun ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen kanssa. Näiden hankkeiden avulla edellä mainittuihin epäkohtiin haetaan parannusta.

Seminaarit, työpajat ja verkostoitumisfoorumit on nyt pidetty ja on lähdetty metsään ja vesistöjen äärelle etsimään konkretiaa: yrittäjiä, jotka räätälöivät palvelunsa kaikille ja pitkiä, kokonaisvaltaisia palveluketjuja. Se 25–27 prosenttia väestöstä voidaan nähdä luontomatkailuyrittäjien näkökulmasta myös valtavana hyödyntämättömänä potentiaalina. Kuten eräs kohderyhmään kuuluva henkilö totesikin: ”Ei luontomatkailusta voi olla odotuksia, kun kukaan ei ole luonut mielikuvia siitä, mitä se voisi olla.”

Petri Rissanen 

Petri Rissanen, projektipäällikkö, Luonto kaikille -hanke
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Jukka Parviainen

Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Liikuntamaassa Tampereella 7.–9.11. on tarjolla monipuolinen kattaus luontoliikunnan ja -matkailun mahdollisuuksia, välineitä ja asiantuntemusta. Tervetuloa tutustumaan!


Apuväline 2019 Blogi

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE


Apuväline 2017 Blogi

Fysioterapeuttina koulussa - tukea oppilaille yksilöllisesti ja ryhmässä
Karoliina Väisänen fysioterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Saavutettavia palveluita, kiitos
Virpi Jylhä, saavutettavuuden asiantuntija, Näkövammaisten liitto

Miten ikäteknologia laajaan käyttöön - Kokemuksia ja oppeja Suomesta ja Japanista
Marketta Niemelä, erikoistutkija (FT), VTT

Apuvälineiden kehitystyössä käyttäjien kokemus on ykkönen
Sasu Leskelä, Head of MedicalCare, Ottobock Greater Nordic Region

Omaishoidon tukipalveluiden yhdenvertaisuus huomioitava myös digitalisaatiossa
Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, Omaishoitajat ja läheiset -liitto

Esteettömyys on asenne - yhdenvertaisuus luodaan yhdessä
Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto