Apuväline-tapahtuman blogi

3. lokakuuta 2017 14.40

Miten ikäteknologia laajaan käyttöön? - Kokemuksia ja oppeja Suomesta ja Japanista

VTT seminaarikuvaVäestön ikääntyminen on globaali ilmiö, johon erityisesti Japani ja Suomi joutuvat lähivuosikymmeninä sopeutumaan. Useissa muissakin maissa etsitään sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä keinoja turvata ikääntyvien aktiivinen ja turvallinen arki ja laadukkaat hoivapalvelut. Vuonna 2015 käynnistyneessä Meaningful Technology for Seniors (METESE) -hankkeessa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja japanilainen tutkimuslaitos AIST ovat selvittäneet ICT- ja robotiikkateknologian mahdollisuuksia sekä käyttöönottoa kotona-asumisen ja hoivan tueksi.

METESE-hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan useita erilaisia hoivateknologioita: terapiahyljerobottia, etäyhteysrobottia, tabletilla toimivaa muistelusovellusta, syvyyskameramonitorointia ja lääkejakelurobottia. Näitä yhdistää ikäihmisten elämänlaadun paraneminen sosiaalista vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta lisäämällä sekä hoitotyön laadun paraneminen. Tällä on merkitystä: esimerkiksi kotona asuvien vanhusten kokema yksinäisyys ja turvattomuus edistävät ympärivuorokautiseen hoitoon hakeutumista. Jos teknologialla – muiden palvelujen kehittämisen ohessa – pystytään tukemaan kotihoidon asiakkaiden sosiaalisia kontakteja ja turvallisuuden tunnetta, parinkin vuosittaisen sairaalapäivän vähentymisestä seuraa miljoonasäästöt (ks. Lumio 2015).

Kenttäkokeiluissa olemme havainneet, että ICT- ja robotiikkateknologia kiinnostaa ikäihmisiä ja hoitajia. Joskus käy jopa niin, että ennalta negatiivisesti teknologiaan suhtautuneet muuttavat mieltään, kun saavat itse kokeilla laitteita ja nähdä niiden positiiviset vaikutukset käytännössä. Paro-hyljerobotti lisää muistisairaiden sosiaalista aktiivisuutta ja lievittää masennusta, minkä hoitajat kokevat tärkeäksi. Evondos-lääkejakelurobotti taas varmistaa lääkkeen oikea-aikaisen annostelun, mikä on kliinisesti merkittävää sairauksien hoidossa.

Hoivateknologian laajempaan integrointiin ikäihmisten palvelujärjestelmään liittyy kuitenkin vielä monta haastetta. Osin kiinnostavat, potentiaalisesti vaikuttavat teknologiat (kuten kotona asumista auttava palvelurobotti) ovat edelleen epäkypsiä tai niitä on tarjolla vain ”raakana” teknologiana, ei ongelmaa ratkaisevana palveluna teknisine tukineen, koulutuksineen ja huoltoineen. Nyt jo kypsistä palveluista ei tiedetä, tai niiden vaikuttavuutta ei tunneta tai ole pystytty osoittamaan riittävällä painoarvolla hankintapäätöksen helpottamiseksi. Käytännön ongelma voi olla myös hoitajien kiire tai negatiiviset asenteet, jotka usein liittyvät epäilyyn työpaikkojen menetyksestä tai silkkaan muutosväsymykseen. Japanissakin, jossa on panostettu vahvasti robotiikan kehittämiseen mm. hoitajien fyysisen työn ja vanhusten liikkumisen avuksi, ja taloudellisesti tuetaan robottien käyttöönottoa hoivakodeissa, teknologia integroituu osaksi arkea kovin hitaasti. Taustalla on myös kulttuurisia seikkoja: eräässä vertailututkimuksessamme teimme havainnon, että japanilaiset toivovat kotihoitoa pääasiassa puolisoltaan, kun suomalaiset luottavat ammattihoitajien apuun.

METESE-hankkeen järjestämässä seminaarissa Apuvälinemessuilla 2017 pohditaan näitä haasteita ja keinoja tukea ikäteknologian laajamittaista käyttöönottoa aktiivisen ja turvallisen ikääntymisen hyväksi. Esittelemme myös Japanin hoivapalvelujärjestelmää haasteineen ja ratkaisuineen sekä hoivarobotiikan markkinatilannetta.

Tervetuloa Meaningful Technologies for Seniors –seminaariin Apuvälinemessuille pe 10.11.2017 klo 9-12!

Marketta_Niemela

Marketta Niemelä

VTT:n erikoistutkija (FT)
Marketta Niemelä tutkii ikäteknologian ja palvelurobotiikan käyttöönottoa mm. hoivapalveluissa.

Tutustu seminaarin ohjelmaan: https://www.apuvaline.info/--Meaningful_technologies_for_seniors--/sivu.tmpl?sivu_id=8798
Ilmoittaudu mukaan, tilaisuus on maksuton: https://www.lyyti.fi/reg/meaningful_technologies 

Yhteistyössä: Attendo Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Allikko Oy, Evondos Oy, Robokeskus Oy, Oppifi Oy, Probot Oy, Robomaa Oy

Lähde: Lumio, Jarkko (2015). Laitoksesta kotiin – syntyikö säästöjä? Ikäihmisten palveluiden muutosten kustannusvaikutukset Tampereella. Sitran selvityksiä 94.


Apuväline 2019 Blogi

Näkövammaisten liiton tervetulosanat
Sari Kokko, järjestöjohtaja, Näkövammaisten liitto

Apuvälineet ja yhdenvertaisuus
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto, avajaispuhe

Ratkaise ja unelmoi!
Milla Ilonen hankepäällikkö Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018–2020)

Savu Rökmanin sarjakuvablogi: Mitä osallisuus tarkoittaa?
Savu Rökman, kokemusasiantuntija

Pyöräilystä tukea kuntoutukseen
Antti Tulasaloa, toimintavälineneuvoja, Malike-toiminta, Kehitysvammaisten tukiliitto

Apuvälineen käyttäjän tule-terveys – Tuetaanko sitä?
Maarit Honkasola, TuleApu-hanke, Invalidiliitto

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen
Minna Kilpeläinen, HIPPA, Metropolia

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla
Juha Happonen

"Hei, se oli mahtava golfkierros"
Piia Tarnanen projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE