Apuväline-tapahtuman blogi

30. lokakuuta 2015 12.51

Hyvä ergonomia tekee jokaisesta työpäivästä kevyempää

Kesälomien jälkeen on taas aika vaihtaa pitkät ja hartaat aamukahvit nopeasti huitaistuun kahvimukiin ja pikakaurapuuroon. On palata töiden rytmittämään arkeen kiinni.

Vaikka elämmekin teknologisen kehityksen kärkimaassa, on meilläkin vielä työpaikkoja, joissa työ ei sijoitu pelkästään virtuaalitiloihin ja näyttöpäätteiden eteen, vaan työpäivät sisältävät fyysisiä voimanponnistuksia. Esimerkiksi hoitotyössä hartiajumit ovatkin ihan jonkun muun kuin päätetyöskentelyn seurausta.

Kunta 10 -kyselyn tulosten mukaan hoitotyö koetaan fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Tämä näkyy myös hoitotyötä tekevien sairauspoissaolopäivissä, joista lähes 40 % johtuu liikuntaelinvaivoista. Vaivojen taustalta löytyy usein potilaan liikkumisen avustustyötä, vuoteen äärellä työskentelyä tai potilaan nostamista.

Hoitotyön hyvään ergonomiaan tarvitaan tahtoa

Tämän fyysisen kuormittumisen aistii myös sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Potilassiirtoergonomian apuvälineitä myyvänä ja näiden käyttöä kouluttavana henkilönä pääsen vierailemaan erilaisissa sote-alan työyksiköissä.

Tapaan työni lomassa antaumuksella ja ammattitaidolla hoitotyöhön suhtautuvia hoitajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa toisten ihmisten hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Tarkoitan henkisen tahtotilan lisäksi myös fyysisiä ponnisteluja – hoitotyössä ollaan valmiita käärimään hihat ja lataamaan omasta kropasta voimaa toisen auttamiseksi. Työvuoron jälkeen pieni kolotus, jomotus ja särky varmasti muistuttavat, että tulipa tehtyä koko keholla töitä. Niska-hartiaseudun ja alaselän vaivoista voikin olla hoitajilla pitkäkestoista tai elinikäistä harmia.

Ei kuulosta kovin reilulta – saada nyt toisen auttamisen vastapainoksi oma kroppa kipeäksi. Näihin fyysisiin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa. Se vaatii halua ja tahtoa, niin hoitohenkilöstöltä kuin esimiehiltä ja organisaation johdolta. Usein fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät kyllä tiedetään, mm. nostelut sekä kumarat ja staattiset työasennot, mutta ratkaisut ontuvat tai niihin ei uskota.

Riskit hallintaan yhdessä suunnitellen

Fyysisen kuormittumisen vähenemiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi osaamisen vahvistamisella, työympäristön muutoksilla, tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä ja hoidettavaa aktivoimalla. Ja tahdolla. Mikään näistä ei pääse keventämään työtehtäviä, jos muutosta vastustetaan, eikä uusista toimintatavoista sovita tai niitä oteta käyttöön. Muutoksen herättämät tunteet työyksikössä eivät ole pahasta, jos ne valjastetaan positiivisiksi, muutosta edesauttaviksi voimavaroiksi.

Asia kuin asia on helpompi hyväksyä ja ottaa omakseen, kun on itse päässyt osallistumaan päätöksentekoon ja voi huomata, että päätökset myös johtavat toimenpiteisiin.

Apuväline-messuilla esittelyssä oleva uusi potilassiirtotilanteiden riskienarviointisovellus, Työympäristön Check, kokoaa työntekijät ja esimiehet saman pöydän ääreen keskustelemaan fyysisistä kuormitustekijöistä ja suunnittelemaan toimenpiteitä työn turvallisuuden ja keveyden lisäämiseksi. Kiireisessä työympäristössä asialle on otettava aikaa ja pysähdyttävä kartoittamaan nykytilanne, jotta tulevaisuudelle saadaan oikea suunta.

Kaikkia haittatekijöitä ei saada kuriin heti, mutta suunnitelmallisella toiminnalla jokaisesta työpäivästä on mahdollista tehdä kevyempää.

Henna Lehtonen RespectaHenna Lehtonen
Account Manager, Respecta Oy

Lehtonen toimii Respectassa potilassiirtoergonomian tuotteiden asiantuntijana ja kouluttaa potilassiirtoergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille Suomessa.
Respecta Oy on mukana Apuväline 2015 -tapahtumassa 5.–7.11. Tampereella. Tule paikan päälle keskustelemaan aiheesta lisää ja tutustumaan uusimpiin apuvälineisiin. Uusi potilassiirtotilanteiden riskienarviointi- ja toimintasuunnitelmatyökalu Työympäristön Check esittelyssä tietoiskulavalla to 7.11. klo 12 ja pe 8.11. klo 13.45.