Apuväline-tapahtuman blogi

14. toukokuuta 2019 8.55

Apuvälineen uusi elämä

Apuvälineen uusi elämä

Robotisaation suuria voittajia ovat hyvinvointipalveluja tarvitseva kansalainen sekä suomalainen sote –sektori. Robottiapulaiset tulevat terveydenhoidon avuksi niin sairaaloissa, laitoksissa kuin kodeissakin.

Vuonna 2013 tuli voimaan laki, jonka mukaan vanhusten palvelut pitää pyrkiä järjestämään niin, että ihminen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Ylipäätään suuntaus hoidossa näyttäisi olevan kotia kohti, toisin sanoen koti on paikka toipua myös sairaalassa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.

Arjessa selviytyminen kotona voi olla monelle suuri haaste. Kun voimat ovat heikentyneet saattavat jokapäiväiset askareet, syöminen, vessassa käyminen ja ulkoilu olla suurten ponnistelujen takana. Omaishoitajien voimat eivät ole loputtomat, eikä kotihoidolla ole mahdollisuutta tarjota kuin aivan välttämättömimmät palvelut, jos aina sitäkään.

Monet epäilevät robottien voivan olla avuksi, mutta haastan ajattelemaan toisin. Eri teknologiat ovat kehittyneet valtavasti, siihen pisteeseen, että on mahdollista kehittää robotti, joka auttaa ihmistä jokapäiväisessä elämässä. Yksi tällainen robotti oli Hobbit, jota kokeiltiin vuonna 2012 Ruotsissa. Hobbit piti jonkin verran siisteyttä yllä, huolehti lääkkeiden otosta ja piti myös seuraa. Hobbitissa oli myös etäläsnäolo-ominaisuus, eli sen kautta voi olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Kokeiluun osallistuneet vanhukset kehuivat Hobbitin fyysisiä ominaisuuksia, mutta pitivät sosiaalista puolta kuitenkin tärkeimpänä. ”Nyt minun ei tarvitse kököttää yksin kotona”, kommentoi 89 -vuotias Ella. Kymmenen vuoden sisällä on tavallista, että tällaiset monitoimirobotit auttavat ihmisiä elämään normaalia arkea, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt.

Robotti ei korvaa ihmistä eikä inhimillistä kontaktia. Robotti on apulainen tilanteissa, jossa ihmisen apua ei ole saatavilla. Robotti täyttää aukon, johon ihminen ei ennätä, jaksa tai pääse avuksi. Yksinäisyyden lievittäjänä ihminen on tietysti paras, mutta jokaiseen hetkeen ei ole toista ihmistä saatavana – eikö silloin ole ihan hyvä, että robottiapuri on käytettävissä? ”On epäinhimillistä jättää teknologia käyttämättä, jos sillä voidaan auttaa ihmisiä”, toteaa dosentti Mari Kangasniemi, joka on tehnyt tutkimusta hoivaroboteista.

Roboteista nousee monia kysymyksiä ja haasteita. On pohdittava etiikkaa ja arvoja. Ehkä tarvitaan lainsäädäntöä. Kun robotti on päivittäin lähellä ihmistä niin tietoturvakysymyksetkin nousevat esille. Robottiin on voitava luottaa. Sote –sektorin robotiikka voi olla Suomelle myös valtava mahdollisuus synnyttää uutta elinkeinoa, kyse on eksponentiaalisesti kasvavasta markkinasta.

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta julkistettiin 2.6.2016. Periaatepäätöksessä visioidaan:

”Visiona vuoteen 2025 on älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistava, kehittävä ja laajasti hyö- dyntävä Suomi, jossa monia suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen, julkishallinnon tietotyön tehostaminen ja liikenteen järjestäminen, on ratkaistu nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia keinoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.”

Sosiaali- ja terveysministeriön Hyteairo -ohjelma toteuttaa periaatepäätöksen tavoitteita käytännössä. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan rakentamaan yhteistä hyvinvointia https://stm.fi/hyteairo

EVA:n raportti kiteyttää hienosti hoiva-alan robotisaation ”Vaikka robotit olisivat kaikessa ihmisiä parempia, ei ihmisen työpanos käy tarpeettomaksi. Teknologinen kehitys synnyttää ihmisille myös täysin uusia työnkuvia ja ammatteja. Esimerkiksi sairaaloissa ihmisen työpanos kannattaa kohdistaa siihen, missä kone ei voi ihmistä korvata: inhimilliseen hoivaan.” Parhaimmillaan robotti laajentaa ihmisen kyvyt ja osaamisen ulottuvuuksiin, joista ennen olemme vain haaveilleet.

http://www.eva.fi/blog/2016/09/13/robotit-toihin-koneet-tulivat-mita-tapahtuu-tyopaikoilla/

Apuvälineen uusi elämä on älykäs ja oppiva, todellinen ammattilaisen arjen apulainen!

Cristina Andersson

Cristina Andersson on tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija. Hän toimii asiantuntijana eri yhteyksissä viime aikoina myös mm. Euroopan parlamentin työn tulevaisuuteem liittyvissä työryhmissä. Anderssonin ja dosentti Jari Kaivo-ojan kirja BohoBusiness käsittelee robotisaation ja muiden eksponentiaalisten teknologioiden vaikutusta ihmisiin, työhön ja tulevaisuuteen.

Cristina on mukana Apuväline-messuilla kertomassa robotiikan mahdollisuuksista ja yhteistyössä tuottamassa robotiikan ohjelmaa.

 


Apuväline 2019 Blogi

Näkövammaisten liiton tervetulosanat
Sari Kokko, järjestöjohtaja, Näkövammaisten liitto

Apuvälineet ja yhdenvertaisuus
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto, avajaispuhe

Ratkaise ja unelmoi!
Milla Ilonen hankepäällikkö Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018–2020)

Savu Rökmanin sarjakuvablogi: Mitä osallisuus tarkoittaa?
Savu Rökman, kokemusasiantuntija

Pyöräilystä tukea kuntoutukseen
Antti Tulasaloa, toimintavälineneuvoja, Malike-toiminta, Kehitysvammaisten tukiliitto

Apuvälineen käyttäjän tule-terveys – Tuetaanko sitä?
Maarit Honkasola, TuleApu-hanke, Invalidiliitto

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen
Minna Kilpeläinen, HIPPA, Metropolia

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla
Juha Happonen

"Hei, se oli mahtava golfkierros"
Piia Tarnanen projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE